Minua jo pidemmän aikaa pohdituttanut aihe. Mitä kaikkea pesuaineista jää luontoon ja meihin ihmisiin. Mitä sitä itse haluaa käyttää. Yleensä aina olen pyrkinyt käyttämään hajusteettomia ja  joutsenmerkillä varustettuja pesuaineita, mutta, mutta... Mielettömän vaikeaa.

Pyykinpesuaineena on pitkään ollut Erisan, koska käy myös vaippapyykille ja on kotimainen. Tämän paketin loppuessa aion tehdä pidemmän kokeilun pesupähkinöillä. Nyt olen testannut vasta muutaman kerran. Pakko oli päästä kokeilemaan edes pariin koneelliseen. Jos tuntuvat toimivan niin hyvä, mutta tässäkin on pieni mutta. Nämä eivät tietenkään ole kotimaisia ja kun tuodaan jostain kaukaa niin mieleen hiipivät pakosta työolot ja pitkät kuljetukset. Ja millä myrkyillä paikalliset sitten pesevät pyykkinsä, jos pesupähkinät tuodaaan Eurooppaan. Samoin näitä ei löydy lähikaupasta vaan lähimmästä kaupungista. Kyllä on pyykinpesukin hankalaa.

Yhtään helpompaa ei ole astioiden pesu. Käsitiskiaineena on jo reilun vuoden ollut kotimainen Ole hyvä astianpesuaine ja tähän olen ollut erittäin tyytyväinen. Toivottavasti ei paljastu mitään luurankoja kaapista. Tässä on tuoksu, mutta aivan ihana, ei laisinkaan semmoinen kemikaalien tuoksu. Hajuttomanakin on saatavana. Tässä ei ole kuin yksi ongelma, täytyy käydä taas kaupungissa asti, Ruohonjuuressa. Mutta sitten meillä on myös turhake nimeltä astianpesukone, millä ihmeellä minä ne astiat pesisin. Nyt on ihan tavallista kaupan konetiskiainetta. Ja ilman astianpesukonetta minä en selviä.

Paljon helpompaa olisi, kun ei miettisi mitään. Ja ei välittäisi mistään. Ostaisi vaan kaupasta pyykkipulveria ja tiskiainetta ja menisi kassalle. Ja pesisi pyykit ja astiat ja laittaisi takaisin kaappiin. Eikä miettisi onko kotimaista, turvallista ympäristölle ja itselle ja lapsille ja miesten siittiöille ja sammakoille. Ja työolotkin ja pitkät kuljetusmatkat... Loputon suo. Kyllä on vaikeaa ja sitten vielä saippua, shampoo ja hammastahna.... niistä joskus toiste.