Ennen ruokakaupassa käyntiä poikkesimme kirpputorilla. Ja tehtiinhän sieltä löytöjäkin. Tyynyliinat yhteishintaan 2€ sekä lautanen 0.5€. En vielä tiedä tekisinkö näistä essumekon ja lakin vai käytänkö ihan tyynyliinoina.


Sitten sitä harmistusta. Minua on tällä kuluvalla viikolla muutamaan eri otteeseen ärsyttänyt, kun lapset on jätetty kuin perunat peltoon. Joo kasvaahan ne hoitamattakin ne perunat, kokeiltu. Mutta ne lapset... Huoltoasemalla isompi poika kiipeää liukumäestä ylös samaan aikaan, kun pienemmät yrittävät laskea alas. No eiväthän pienet uskalla laskea. Ja pojan vanhemmat istuvat toisella puolella huoltoasemaa. Ilman näköyhteyttä leikkipaikkaan. Pöytiä kyllä olisi ollut vapaana leikkipaikan vieressäkin. Minä sitten komentamaan poikaa. Hetken sujuukin hyvin. No kohta sama meno jatkuu, en jaksa enään puuttua. Olemme lähdössä. Lähtöä tekee myös pojan vanhemmat, tulevat hakemaan poikaa ja huomaavat kiusanteon. No poika joutuu nurkkaan... Jotenkin ärsyttää komentaa täysin vierasta lasta.

Toinen minua pohdituttanut tapaus oli hoplopissa. Esikon ikäinen lapsi (3v) kulkee isossa sisäleikkipuistossa yksin ja kyselee meiltä miten pääsee liukumäkeen. Ei kuitenkaan sanallisilla ohjeilla löydä liukumäkeä. Hetken kuluttua haluaa alas lattiatasoon ja kertoo haluavansa kotiin. Olimme varmaan todella julmia, mutta emme lähteneet hakemaan tuota vierasta lasta alas sokkeloisesta hoplopista. Minua ei harmita olenkaan vahtia ystävien lapsia, vaikka leikkipuistossa. Mutta kuuluuko minun vahtia täysin vieraita lapsia paikoissa, jossa lasten omatkin vanhemmat ovat paikalla. Ehkä minun tulee vaan pysyä täällä maalla, poissa ihmisten ilmoilta.