Ajattelin ommella tuosta noin vain toisenkin laukun. Tuo ensimmäinen kun oli niin helppo ommella. No kuinkas sitten kävikään. Kaksi vääntynyttä ompelukoneen neulaa. Ja muutama hermojen menetys. Tuo toinen makuupussi sisälsikin toisenlaista täytettä ja oli muutenkin paksumpaa. Taidan haluta jonkun teollisuuskäyttöön tarkoitetun ompelukoneen. Varsinkin kun tuo nykyinenkin ompelee tosi nätisti paksuakin kangasta, mutta jossain vissiin se raja tulee vastaan tuollakin... Mutta se valmistui kaikesta huolimatta.

Näyttääpäs tuo laukku tuossa kuvassa jotenkin muodottomalta. Kuvauskurssikin tulisi tarpeeseen. Ei se täydellinen ole, mutta ei se noin vinokaan ole. Suurin ongelma oli tuon kahvan kanssa. Piti tehdä kahdesta palasta ja ihan jouduin neulan ottamaan käteen, kun ompelukone meinasi että nyt ei onnistu. Ja nappi kierrätettynä tietysti.

Ei hätää, tähän ei ole tuhottu ehjää nallemakuupussia tai edes peittoa. Vaan rikkinäinen nallemakuupusssi. Oli jo elämää nähnyt niin ettei voinut makuupussina käyttää. Mutta laukkuun riitti kangasta ja jatkaa eloaan näin. Tästä tuli kaikkien vaikeuksien kautta minusta aika suloinen, vaikka tuohon kahvaan en ole tyytyväinen, mutta saa kelvata. Kahva piti ommella kahdesta osasta. Jos käytössä tuo saumakohta littaantuu niin voin yrittää ommella uudeelleen. Onkohan tämä hiukan lapsellinen minun käyttöön. Miehen mielestä on, mutta taidan siitä huolimatta käyttää. Ei tuo mieskään aina pukeudu niinkuin minä haluan, jos koskaan... Ellei esikko sitten omi täysin itselleen.