Pihastamme löytyy jo muutama kohta, mitkä näyttää ihan kivalta. Unohdetaan ne miljoona muuta kohtaa, mitkä näyttävät vähemmän kivoilta. Pihaamme ei ole uponnut paljonkaan rahaa, mutta sitäkin enemmän työtunteja. Kuinka ihanaa onkaan kun pihassa on valmiiksi suuret puut, vanhoja villiintyneitä kukkapenkkejä, omenapuita, marjapensaita... Unohdetaan, ettei vielä viime kesänä päässyt kauimmaisten omenapuiden luokse, muutama nokkonen edessä... Täysin viidakoksi kasvaneita kohtia... Täytyy yrittää muistaa nauttia siitä mitä pihassa on.

Esikon istuttama krassi. Ja naapurin puolelta kuskatut kivet. Kuvassa ei taida näkyä kuin yksi kivi. Viime kesänä alkunsa saanut kukkapenkki.


Lisää esikon istuttamaa krassia. Vajasta löytynyt vanha pannu.


Sitten tämä todella kaunis kukka, kasvaa aivan talon seinässä kiinni. Millä ihmeellä saan tämän kaivettua pois ja istutettua arvoiseensa paikkaan. Näitä on muutamia tuossa seinän vieressä.


Ja nykyään meillä ei tehdä hiekkakakkuja... Vaan viivoja...

Esikko otti sitten äidistä mallia. Äitiiiiii! Ota kuva.