Helikopterileijonasta keskimmäiselle paita.

Sampsukasta tilattua kangasta ja perinteiseen tapaan kaavana Ottobren Villi Viikinki. Tästä tuli minusta kiva, tykkään. Keskimmäinen sai itse valita kankaan, josta lupasin ommella jotain.

Jämäpaloista keskimmäiselle nosturimekko. Esikko on nimennyt nämä nosturimekoiksi, ne kun vaan nostetaan ylös ja menoksi. Takaosa koottu kahdesta palasta, vähän ommel menee vinoon jotta sain kankaan riittämään. Mutta ihan hyvältä näyttää päällä. Kaava omasta päästä tähän.

Keskimmäisen vaatekaappi on täyttynyt myös lasten kaverille pieneksi jääneistä vaatteista. Ostin yöpukuja, joista olikin pulaa ja sitten käyttövaatetta. Vaatteet ostettu hiukan nuoremmalta pojalta kuin keskimmäinen, hyvin mahtuvat keskimmäiselle, meidän kirpulle.

Sehän on selvä prinsessa. Keskimmäisen mielestä ainakin. 

Ja sitten vielä nämä. Yöpuvut olivat niin tylsän tavallisia, että en jaksanut kuvata, mutta sitäkin tarpeellisempia.

Esikolle Ottorbren Villi Viikinki kaavalla paita. Kankaana ihanaista Muru-kangasta kera kirahvien. Paidasta tuli minusta oikein kiva ja onnistunut. Esikko on itse valinnut kirahvikankaan. Nämä Muru-kankaat ovat aina yhtä ihania valmiina vaatteena.

Ja jämistä talouspaperin korvikkeita.

Minulla on "vanhojen" kankaiden tuhoamisprojekti käynnissä. Sitten vasta lupa tilata uusia. Kirahvikangas "tuhottu", helikopterileijona leikattuna odottaa ompeluaikaa.

Hain kirpparilta omat myymättä jääneet tuotteet pois. Ja samalla löysin esikolle housuja. Yhteensä noin 10€, olivat vihdoin puoleen hintaan.

Muut pääsevät heti käyttöön, mutta keskimmäiset olivat jo liian pienet.

Ihanaisia kankaita ja ompelukoneen surinaa.

Kaava Suuri Käsityö -lehdestä maaliskuu 2005 kaikkiin hamosiin. Tuon alimman esittelin jo aiemmin. Kahdesta puuttuu vielä nepparit olalta.  Esikolle hamosia kesäksi. Kaikki kankaat kirpparilta, kaksi lakanaa ja kaksi pussilakanaa.

Esikon farkut sanoivat poks toisen polven kohdalta.

Maailman helpoin tapa korjata housut silitettävällä paikalla. Ompelin vielä paikan reunat, että varmasti pysyy paikka paikallaan.

Vihdoin löysin esikolle kaavan hamoseen. Suuri Käsityö-lehti maaliskuu 2005. Kirpparin ilmaislaarista joskus löytynyt lehti.

Täytyy ottaa kaikki ilo irti, kun esikoinen vielä suostuu pukemaan vanhoista kankaista tehtyjä hameita yllensä. Ohjeessa olkapäillä oli käytetty tarroja, minä sain lainaksi ystävän neppipressin ja olalla on ihanaiset nepit. Hiukan tuo ompelukone tekee huonoa jälkeä näissä ohuissa kankaissa. Todella paksut kankaat taas tuo ompelee todella nätistä. Mutta muuten olen ihan tyytyväinen tähän kokeilukappaleeseen. Liivihame kesäksi on valmis. Leikkasin kankaat jo toiseenkin liivihameeseen, esikon kelpuuttamasta kankaasta.

Ja sitten eräältä keskustelupalstalta napattu idea.

Värjäsin äp-haalarin vihertävällä pesukonevärillä.

Pupujussiin ja sisäkankaiseen väri tarttui kivasti, päälikankaaseen vaan haaleasti, tämä kyllä olikin etukäteen tiedossa. Ihan kiva tuli, ei erityisen hieno, mutta tuo oli niin tylsä kuin voi olla. Nyt pupu erottuu kunnolla, alkujaan pupu ja sisäosa olivat puvun kanssa saman värisiä. Puvun ostin paikalliselta kirpparilta 3€, pakkohan tätä oli testata ja kun haalarikin muutaman viikon jo ehti olla siellä myynnissä, niin ihan pakkohan se oli pois ostaa ja testata. Puku on vauvalle vielä iso, mutta ehkä syksyllä kauppahaalariksi.

Muutama ompelus lisää nyt, kun kuvien lataaminen taas onnistuu.

Keskimmäiselle housut. Samalla Ottobren kaavalla kuin edelliset, ihanaista Muru-kangasta.

Ja vauvalle Ottobren 6/2010 Vattumato sisävaippa. Keskimmäisen vanhasta kylpytakista päälikangas, imut ja Coolmax kaverilla käyttämättömiksi jääneistä vaippakankaista. Ja tarrat tilattu Sampsukasta. Pitäisi tehdä uusi tilaus,  tarranauha kun on aivan loppu.

Keskimmäisen housutilanne ei ollut järin kehuttava. Keskimmäinen on niin siro, että laitoin suosiolla liian leveät housut myyntiin. Ja samalla kun hinnoittelin vaatteita kirpparille laitoin keskimmäisen sovittamaan muutamia shortseja ja tuo mahtui varsin hyvin 68cm shortseihin. Voivat sitten käyttää vauvan kanssa kesällä samoja shortseja.

Ompelin sitten omista vanhoista kotihousuista keskimmäiselle uudet riittävän kapeat housut. Resoritkin on kierrätetty samoista housuista.

Ja aplikoin toiseen lahkeeseen tilkkulaatikosta löytyneestä kankaasta sydämen.

Kaava Ottobre 6/2009 pitkikset, samalla kuin keskimmäisen aiemmatkin housut.

Samoin minä itse olen vailla kotilökäreitä. Mietinnässä on ompelenko itse vai jaksaisiko sitä mennä kauppaan ostamaan. Minulla on yhdet ainoat kunnolliset lökärit ja muut ovat niin loppukuluneita, että niitä kutsui roskis tai uusiokäyttö.

Posti toi viime viikolla ihania Muru-kankaita. Ja olen aivan myyty. Paksua hyvälaatuista kangasta ja vieläpä ihanilla kuoseilla.

Keskimmäiselle Ottobreen 6/2010 Villi Viikinki kaavalla. Aivan huippuhyvä kaava keskimmäiselle. Ja jotenkin keskimmäiselle sopiva kangaskin. Ja ompelukin onnistui hyvin.

Ja esikolle samalla, vaan suuremmalla kaavalla oma jääkarhupaita. Ja tämäkin onnistui hyvin.

Sitten vauvalle kahdet liian isot housut. Ottobreen 1/2010 Anis trikoohousut kaavalla. Joo en tykännyt kaavasta, toki vika voi olla tekijässäkin. Mutta toiset vähemmän muokatulla kaavalla ja toiset enemmän. Peppuosasta tuli jotenkin matala kestopepulle alkuperäisellä kaavalla, joten lisäsin ylös resorin. Onnistuneet kuitenkin ovat ja käyttöön pääsevät aikanaan. Vaikka minusta näistä tuli tosi isot 68cm koon housuiksi. Sopivat keskimmäiselle puolipitkiksi housuiksi kesällä. Oikeastaan olivat aika hauskatkin keskimmäisen päällä. Ehkä keskimmäinen saa toiset ja vauva toiset.

Esikko jo odottaa esipesusta saapuvaa kirahvikangasta ja siitä tilaamiaan housuja.

Ja tytöt laskemassa mäkeä omalla pihalla. Ihanaa kun on lunta. Aivan ihanaa.

Juu ei löytynyt esikolle mekkoon kaavaa. Mutta kiva ohje tilkkukoiraan löytyi.

Aika samikset puoliskot.

Aika hauska koira tuli. Kankaat jämäkankaita ja sisus vanhoja tekstiilejä.

Ohje Uusi ompelu-ja käsityökerho, pirteitä tilkkutöitä kirjasta.

Muutama ompelus.

Vauvalle sisävaippa samalla Ottobreen kaavalla kuin muutamat aiemmat. Hyvänmallinen vaippa meidän vauvalle. Päälikangas kirpparilta, pieni palanen, juuri riitti leveys vaippaan. Imuina vanhaa pyyhettä ja sisäkankaana kaverin ostamaa Coolmaxia. Kaverin lapsi vain ehti kasvaa jo vaipoista pois ja vaippakankaita jäi kaappiin. Minä sitten tyhjensin kaverin kaappia ja täytin omaa, ihan vähän onneksi vain. Ja tukikankaana pikkusiskon vanhaa helmalakanaa. Minun värisilmää vaan ärsyttää, kun tarranauhaa ei ollut enää valkoisena jemmassa. Ja piti sitten laittaa mustaa. No ihan kiva tuli siitä huolimatta.

Ja taas yksi kippolakki vauvalle Juju-kirjan ohjeellaa. Jämäpaloista päälikangas ja sisäkangas taas pikkusiskon vanhaa helmalakanaa.

Jo ennen vauvan syntymää ompelin muutaman kippolakin Juju-kirjan ohjeella. Kesäksi vauvalle ja nuoremmalle isosiskolle.

Kangas samaa kirpparilta ostettua kylpytakkia kuin vauvan vaipoissa. Ja sisäkangas pikkusiskon vanha helmalakana.

Ompelin vielä muutaman vaipan vauvalle uusimman Ottobreen ohjeella, samalla millä edellisenkin.

Ruskeaa piparikukkaa...

Ja vanhaa kylpytakkia, imut kaverin lapsen vanhoja. Coolmax ja tarrat Sampsukasta ja piparikukka Myllymuksuilta tilattu jo aikoja sitten.

Ja vielä kaksi paria liivinsuojia tilkkulaatikosta.

Muutama ompelus on valmistunut.

Samalla SK-lehden kaavalla kuin aiemmat haalarit valmistui vauvalle vielä yhdet. Punainen kangas omasta vanhasta tahriintuneesta kirpparilta ostetusta paidasta. Kangas ei ihan riittänyt ja jatkoin ihanaisella peikkojoustiksella. Vetoketju irrotettu yhdestä epäonnisesta ompeluksesta. Kuva jotenkin vääristää noita haalareita, ovat kyllä ihan sopusuhtaiset oikeasti.

Sitten joku hullu osti kirpparilta saumoistaan rikkinäisen kylpytakin 0.20€ hintaan. Mutta sehän sopii erinomaisesti kankaaksi vaikka sisävaippaan. Kaava uusimmasta Ottobreesta 6/2010. Ompelin vähän oman mielen mukaan, mutta kaava siis tuosta uusimmasta Ottobreesta, pienimmän koon mukaan tein. Ja imutkin kierrätettyinä kaverin lapsen vanhoja. Coolmax ja tarrat uutena Sampsukasta jo aiemmin ostettu. Minusta jotenkin tosi kiva päälikangas vaippaan.

Kirpparilta löytyi kiva viltti 2€ hintaan.

Ja vähän kärsinyt Finelin muki 1€ hintaan. Tykkään.

Hyväkuntoinen Arabian faenza muki 4€ hintaan.

Jokunen ompelus ja pari kutomusta.

Vauvalle villasukat ja lapaset. Villavaippalankojen jämistä tehty. Pipo puuttuu vielä. Mallit muuten omia, mutta kantapäähän taas katsottu mallia Neulonta a&o-sivustolta.

Sampsukan merinovillaneuloksesta vauvalle villahaalari. Kuva on taas ihan tolkuttoman huono, mutta villahaalari on kyllä ihan onnistunut. Kaava SK-lehti huhtikuu 2008 vauvan oloasu.

Samalla kaavalla Sampsukan joustofroteesta vielä haalari vauvalle. Harmi, että kaavoja oli vain 74cm ja 80cm koossa. Olisi saanut olla pienempiä ja isompiakin kokoja. Helppo haalari ommella.

Ja sitten vielä jämäkankaiden tuhoamista. Jokunen liivinsuoja. Liivinsuojat ovat kyllä ihan parillisia, mutta kuvattu aina pareittain molemmilta puolilta. Hyvin sai jämäkankaita tuhottua. Sisäkankaana mm. kierrätettyä flanellia tai välikankaana oikeastaan.

Ompelin tytöille tonttulakit. Kulkusten virkaa toimittaa kierätysnapit ja -helmet. Kulkuset saa vaihdettua tarvittaessa tilalle, mutta kun talosta ei löytynyt kulkusia.

Esikko sai valita joulukankaista kankaan tonttulakkeihin. Tämä liina oli hiukan turhan tonttuinen pöytäliinaksi. Ja tästä löytyi myös muutama kahvitahra, joten erinomaista kangasta ompeluksiin. Jos tämä olisi ollut täysin tahraton, niin tuskin olisin raaskinut leikellä.  Kaava ihan itse tehty ja kangas kirpparilöytöjä.

Tytöt tonttulakeissa ja huomaa kuinka kuopus matkii esikon käsienkin asentoa. Isosisko on idoli.

Aika hauskat tonttulakit tuli, vaikka joulupukki ja tontut ovatkin päässä ylösalaisin. Mutta pöyreä pöytäliina asettaa pieniä rajoitteita. Ja nuo sydämet oli ihan pakko saada tuohon kohtaan missä nyt ovat.

Tytöt ihastuivat. Vielä noita on helppo miellyttää.

Ompelukone on ollut ahkerassa käytössä lähipäivinä.

Esikolle tunika. Esikko halusi ehdottomasti tästä kankaasta itselleen tunikan. Mikään muu kangas ei ollut niin kiva. Olisin halunnut ommella tästä kuopukselle housut ja jotain muuta pientä. Mutta esikko sai nyt tunikansa ja ihan kivalta näyttää. Ja mikä tärkeintä, esikko on tyytyväinen. Kaava muokattu Ottobren 1/2010 trikoopuseron kaavasta.

Loppukankaasta riitti juuri vaippaan. En kyllä tiedä millä kaavalla tämä on tehty. Jonkun vanhan kaavan mukaan vain tein.  Tukikankaana taas vanhaa lakanaa ja kaverilta käyttämättömäksi jäänyttä Coolmaksia.

Housut kierrätyskankaasta kuopukselle, vanha yöpaita. Kaava sama Ottobren pitkisten kaava kuin kuopuksen  kaikki aiemmatkin housut lähiaikoina. Kavensin vaan hiukan lisää, kun ajattelin näitä ihan oikeasti pitkiksiksi, mutta housuilta nämäkin näyttivät tuon kirpun päällä. No kelpaavat sitten housuiksi tai pitkiksiksi.

Ompelin myös kuopukselle takin.

Takki on vielä vähän iso, mutta voi sentään jo käyttää.  Malliltaan takki ei ole yhtä hyvä kuin esikon takki. Mutta tuo kuopus on sellainen vilukissa, joten on ihan hyvä että takin alle mahtuu paljon vaatetta. Kuopus ei tietenkään suostunut kuvattavaksi takin kanssa.

Päälikangas kirpparilta vanhaa pussilakanaa ja sisäkankaana samaa vuorikangasta kuin esikon takissa. Kaava alkujaan varmaan jostain vanhasta Muoti Muksu-lehdestä.

Paita kuopukselle ihanasta Sampsukan lohikäärmetrikoosta. Kaava uusimmasta Ottobreesta, Villi Viikinki trikooaluspaita. Raglanhihat ja kaikkea...

Esikon kummitädin ompelema  takki kaipailee pesua. Takki on ollut kovassa käytössä. Ompelin sitten toisen, jotta saan takin pestyä.

Kuviollinen kangas kirpparilta, muut kankaat ja vetoketju kangaskaupasta. Sisäpuoli jotain vuorikangasta, ihan turhaan olin pelännyt vuorikankaan ompelua.

Alkuperäinen kaava Ottobre 4/2010 vetoketjuhuppari. Tein samalla kaavalla esikolle jo aiemmin ohuemman takin, nyt muokkasin kaavaa vielä enemmän.

Tykkään ja esikkokin tykkää. Esikko sai itse valita kankaan takkiin. Takki onnistui yllättävänkin hyvin, ainoastaan hihojen suuaukoissa hiukan kämmäsin. Onneksi ei näy kuin ihan läheltä tuo kämmäys.

Jotain valmistakin välillä.

Molemmille tytöille omat kaulaliinat Purosta. Tuo värikkäämpi esikolle viime talven puroista. Ja tuo vihreä kuopukselle nykyisistä vihreistä, oliskohan ollut metsä nimeltään. En muista ja heitin jo vyötteet pois. Kahdesta kerästä molemmat raidoitettu. Esikon kaulaliina on ollut jo pitkään valmiina. Kuopuksen kaulaliinakin on ollut jo pitkään valmiina, mutta nyt vihdoin sain pääteltyä.

Vauvalle kahdesta jämärullasta villavaippahousut. Lanka samaa kuin aiempien villisten. Ohjeena Ruskovillan vaippahousut malli 1. Tuo harmaa ainakin on värjäämätöntä ja ihanan pehmeää. Tuo valkoinen on vähän karheampaa, vaikka pehmeää sekin. Mutta laitoin sitten harmaata noihin kohtiin, jotka osuvat ihoon.

Sitten ompelin vauvalle Sampsukasta tilatusta merinovillakankaasta vielä yhdet villakuoret. Jos nämä vaan toimivat, niin hiukanko ovat suloiset. Kangas on nelinkertaisena tuosta keskeltä, että voivat jopa toimiakin. Kaava uusimmasta Ottobreesta 6/2010, villavaippakuori.

Itselle muutama kesto ilman kosteussulkua. Jämäpaloja pikkusiskojen vanhoista flanellipyjamista. Kaava piirretty vanhasta kestosta ja vähän sitten muokattu. Kolmannesta tuli jo hyvä, kaksi ensimmäistä vähän vimpuloita. Mutta ihan käytettäviä kaikista tuli. Ja katselin, että ei ostokestotkaan ihan virheettömiä ole.

Bodista kuopuksen paidaksi. Tämä kuosi on syötävän suloinen.

Jahas ja kuvien lataaminen ei onnistu, joten täytyy esitellä loput valmistuneet myöhemmin.

Pientä tyhjennystä kangaskaappiin...

Sampsukan sukellusvenetrikoosta housut kuopukselle.

Kaava Ottobre 6/2009 pitkikset / pyjamahousut. Samalla kaavalla siis kuin kuopuksen aiemmatkin housut.

Samalla kaavalla toisetkin housut. Kankaana pikkusiskon vanhat lökärit, minulle vaan hiukan turhan isot. Joten päätyivät kuopukselle housuiksi. Mummon vanhaa resoriakin löytyi pieni pala vielä kaapinperältä. Sivuun jätin vanhoista housuista sivusaumat. Näyttävät enemmän housuilta ja vähemmän yöpuvun housuilta.

Ja pari pipoa Kukikkaat kuosit -blogin ohjeella. Ylempi tehty esikon vanhasta ihanasta Dunsin mekosta. Oli vaan niin tahrainen ja kädensuut niin likaiset, että ei kehdannut enää päälle pukea. Pipoksi kelpasi sentään. Yksi tahra osuu päälikankaaseen, mutta sen verran haalea, että ei haittaa käyttöä. Tästä tuli minusta aika kiva pipo kuopukselle. Ihan kuin meillä ei pipoja jo olisi... Mutta vaihtelu virkistää. Ja helppo pestä kuraiset pipot, kun aina on laatikossa puhtaita tilalle.

Ja alempi pipo esikolle. Esikko valitsi tämän kankaan laatikosta, johon on erinäisistä syistä vaatteita joutunut odottamaan jatkokäsittelyä. Samasta korista löytyi moni muukin kangas näihin ompeluksiin. Tämä kissakangas on varmaan miehen isosiskon lapsuuden vanha paita. Oli vaan niin venahtanut, että sellaisenaan ei voinut käyttää, vaikka kiva kuviointi olikin. Sisävuori taitaa olla anopin vanhaa paitaa. Tästäkin tuli ihan kiva. Lisäksi ompelin yhden pipon vielä joululahjaksi.

Sitten vielä pikainen tilkkupeitto tyttöjen nukeille. Jämäpaloista ja yksistä rikkinäisistä puolipotkareista koottu peitto. Taustakankaana ihan vain lakanaa. Tästä tuli loppujen lopuksi yllättävän hauskan näköinen.

Ja vihdoin ja viimein itselle valmistunut pipo Novitan Purosta. Yhden tein puoleenväliin ja purin, ei näyttänyt hyvältä raidallisena. Pakkohan näitä viime talven Puroja oli jemmata, kun kerran paikallisessa lankakaupassa tarjouksella oli kesällä. Mutta valmistui pipo ennen talvea. Mieskin kuulemma kelpuuttaisi pipon jossain järjellisessä värissä. Ehkä pääsen kutomaan vielä yhden pipon. Ja ohje taas omasta päästä.

Ompelin esikolle ensin hupparin.

Tyytyväinen olen vetoketjuun ja huppariin muuten, mutta en tajunnut miten huppu yhdistetään paitaan ilman että sauma jää näkyviin. Ja lisäksi saumurin musta lanka ei ole paras väriltään... 

Kaava Ottobre syksy 4/2010 vetoketjuhuppari ja kangas Sampsukasta.

Samalla muokatulla kaavalla valmistui myös takki esikolle.

Tähän olen todella tyytyväinen. Takki onnistui yllättävän hyvin. Kukkakangas löytyi ota tästä korista. Yksi nainen jo katseli kangasta, onneksi ei huolinut mukaansa. Sillä minusta tämä oli niin takkiin sopiva kangas. Muutama tahra kankaasta löytyi, mutta sehän ei ompelua haittaa. Sisäkangas esikon lakanaa, kirpparilta sekin. Ja ohuena vuorena pikkusiskojen vanhaa pyjamaa. Esikolta puuttui ohut takki, hiukan viileisiin aamuihin, mihin syksytakki on vielä liian paksu. Uutena ainoastaan langat ja vetoketju. Aika edullinen takki. Tykkään. Toivottavasti mahtuu vielä keväällä, hihat ovat vielä sen verran pitkät, että vähän täytyy kääriä.

Ompelin muutaman kippolakin Juju-kirjan ohjeella.

Vasemmalla vauvalle ja oikealla kuopukselle.

Ja vielä yksi pikkuruinen kippolakki.

Päälikangas vanha tahriintunut pöytäliina. Mutta niin hieno, että joskus lähti mukaan... Sisäkangas vanhaa lakanaa. Kanttinauhojen loppujakin näihin sai hyvin hyödynnettyä.

Ja  kippolakkien kankaat oli jämiä pöytäliinasta, josta esikon kummitäti ompeli esikolle ihanan takin. Näkyy vähän taustalla. Tytöt lähdössä kauppaan, tärkeinä puettiin takit, lakit, kauluri ja kaulaliina ja lapaset. Se on syksy nyt. Meidän murut. Kuopuksella on ihana esikon vanha Punaisen norsun takki. Mummo on joskus lahjonut esikkoa. Kivasti sopii kuopuksen uusi lakki tuohon takkiin.

Vielä yksi vaippa. Ja kuvassa tuo vaippa näyttää ihan vinolta, vaikka on ihan hyvin onnistunut. Ehkä parhaiten onnistunut vaippa. Ja eniten silmää miellyttävä, ehkä väriensä johdosta.

Ruskean ja turkoosin yhdistelmä on aina yhtä kiva. Turkoosi kangas löytyi paikallisesta pikkuliikkeestä. Muut kankaat ja tarrat Sampsukasta. Ja olenhan minä tukikankaana käyttänyt osassa näihin vaippoihin vanhoja, väriin sopivia lakanoita.  Kaavana taas Mummut.

Muutama pikkuruinen kangaspala kaipasi ompelua.

Pöllövaippa koottu kahdesta palasta, mutta nyt alkaa pöllökangas olemaan todella vähissä. Apinakangas riitti juuri vaippaan. Kankaat ja tarrat tilattu Sampsukasta varmaan kaikki. Vaipoissa sisällä Coolmax, väreihin sopivana tietysti. Samoin tarrat värien mukaan. Kaavana Mummut koko s.

Pikkusiskon vanha paita ja vaippa edestä.

Ja takaa. Lähes täydellinen sydän. Esikoisella oli vauvana lähes täydellinen sydän, ei mitään vakavaa. Mutta mummo osti minun pikkusiskolle paidan, jonka tuotto meni sydänlapsien hyväksi. Paita jäi pieneksi pikkusiskolle ja nyt vauva sai siitä vaipan. Aika suloinen ja tajusin jopa ommella saumurilla ompeleet piiloon, jo kolmannen vaipan kohdalla. Kaavana sama Mummut koko s.

Kierrätysompelua... Joku on vähän jemmannut kaikkia hienoja tahraisia, reikäisiä ja pieniä vaatteita.

 Ennen pikkusiskon vanha paita tahroilla varustettuna. Nykyisin esikon pipo. Sisäpuolella vuorena miehen vanhaa paitaa. Kukikkaat kuosit -blogin ohjeella tehty kaikki pipot. Kiva ja helppo ohje. 

Ei pöllömpi.

Pikkusiskon toisesta paidasta tehty kuopukselle pipo. Onneksi ei mennyt kirpparilla kaupaksi. Kuopus on aivan ihastunut pöllöpipoonsa. Vuorena omaa vanhaa paitaa.

Ja taas pikkusiskon vanha paita. Nykyisin esikon pipo. Vuorikankaana samaa paitaa. Nämä molemmat pipot sopivat hyvin esikon kummitätin tekemään ihanaan syystakkiin.

Ja omasta vanhasta paidasta vielä yksi pipo esikolle. Tämän ompelussa hieman kämmäsin ja pikkuinen leppäkerttu meni melkein kokonaan piiloon. Onneksi iso leppäkerttu sentään osui kohdilleen. Sattuuhan sitä. Tästä tuli esikon lemppari.

Oma pieneksi jäänyt paita.

Muuttui esikon paidaksi, varsinainen rokkihiiri. Tuo henkari venuttaa nuo hihat hassun mallisiksi. Mutta ihan hauska tuli. Mustat osat miehen vanhaa paitaa. Tässä on raglanhihat ja kaikki. Ja vielä monesta palasta ommeltu. Kaavana Ottobre 4/2010 Kettu raglanhihainen T-paita. Muutaman kerran meinasi usko loppua, mutta loppujenlopuksi yllättävän helppo oli ommella.

Vauvalle vaippa, jonkin vanhan Suuren Käsityölehden ohjeella tehty. Ulkopuolen flanelli kirpparilta ja sisäpuolella Coolmax Myllymuksuilta. Ja jämäpaloista omalla ohjeella itselle pari kestoa, kiinnitys tarroilla.

Esikolle Sampsukan trikoosta vielä housut. Esikko valitsi muutamasta kankaasta sukellusveneet.

Kaavana Ottobre 6/2009 Stripy pitkikset/pyjamahousut.

Pöksyjä kuopukselle.

Pappan auton koirasuoja, nyt kuopuksen housut. Ohentunutta vanhaa pussilakanaa. Resorit kangaskaupasta ostettu, mummon vanha valkoinen resori loppui.

Sampsukasta tilattua ihanaa joustofroteeta. Ja resorit taas kangaskaupasta.

Ja taas Sampsukasta tilattua joustofroteeta. Housut ovat oikeasti kapeat malliltaan. Mutta kun kuminauha vyötäröllä täytyy kiristää niin pieneksi, että housut pysyvät kuopuksen yllä. Niin housut näyttävät kuvassa turhan pussittavilta.

Kaava Ottobre 6/2009 Stripy Legs pitkikset/pyjamahousut. Näyttivät parhailta malliltaan hoikalle kuopukselle. Ja kivasti istuvat kuopuksen jalkaan. Hiukan pitkiä vielä ovat tarkoituksella, mutta resorien ansiosta voi käyttää heti.

Tykkään kaikista ja kuopus tykkää erityisesti helikoptereista.

Esikon mekko

Kuopuksen mekko.

Kuopuksen ja esikon mekot. Molemmat vanhasta pyöreästä pöytäliinasta. Vyötärökaistaleen voi taittaa myös kaksinkerroin tai pitää kuten kuvassa. Kuopukselle ompelin vyötärökaistaleen ulkopuolelta, näyttää vähän pitsille. Valmista kaavaa ei ollut. Kunhan leikkelin ja ompelin, varsinaiset pikaompelukset. Resorit kävin eilen kangaskaupasta ostamassa, kun vanhoista resoreista ei ole jäljellä kuin pinkkiä. Pöytäliina kun oli, niin helmakin oli valmiiksi huoliteltu. Nopeaa ja helppoa.

Esikolle valmistui pipo Purosta.

Malli oma ja kuten kuopuksenkin pipo, niin kahdesta kerästä raidoitettu.

Hauskasti tuli ihan erilaiset pipot. Tein ensin kuopuksen pipon ja samoilla langoilla jatkoin esikoisen pipon. Melkein riitti kaksi kerää kahteen pipoon. Toinen keristä loppui muutaman raidan liian aikaisin ja otin loput uudesta kerästä. Toinen kerä riitti juuri sopivasti.

Kuopuksen kietaisumekkokin valmistui helteistä huolimatta.

Kaava taas kerran Ompele lapselle kirjasta. Kuopukselle todella hyvä malli.

Kankaana vähän aikaa sitten löytynyt tyynyliina. Ihan ei riittänyt koko mekkoon. Kun halusin nuo puput mahdollisimman kokonaisina. Tyynyliinan korkeus riitti juuri ja juuri, mutta riitti kuitenkin. Ja tuo sininen osa on käytettynä saatu pikkuinen lakana. Kanttinauha ja langat uutena. Kanttinauha jo aikoja sitten ostettu, joskus kun kävin kaupungilla kangaskaupassa.

Shhh...

Pöllö nukkuu...

Pöllö syntyi vanhasta kirpparilta ostetusta ja huovutetusta villapaidasta. Täytteensä pöllö sai saman villapaidan palasista. Ainakin osa langoistakin on kierrätettyjä. Silmät ommeltu jostain omasta jämälangasta. Malli pöllöön muuten oma, mutta monen yrityksen ja erehdyksen kautta päädyin näihin nukkuviin silmiin. Samanlaiset silmät olen jossain blogissa joskus nähnyt. Yritin silmiä napeista, useita erilaisia silmiä, huonoin tuloksin. Joten pöllö sai nukkuvat silmät. Pöllö ei tosin ole saanut kovin suurta suosiota lasten keskuudessa. Meillä on leikitty lähinnä pehmoapinoilla.

Villapata kiehuu blogissa oli niin kiva ja selkeä ohje, että pakkohan sitä oli kokeilla.

Neuvolakortin kannet. Kangas kirpparilta löytynyt jo aika ohentunut kassi. Tukikankaan jouduin kaupasta uutena ostamaan.

Ja vielä kuva sisäpuolelta. Kankaana vanha lakana kirpparilta yllättäen.

Ja vielä yksi sisätäyttövaippa. Sisällä coolmax Myllymuksuilta ja ulkopuolella kirpparilta löytynyttä flanellia. Kaava jostain vanhasta Suuresta  Käsityölehdestä.

Ompelin esikolle tunikan muokatulla kaavalla pöllöpaidan kaavasta. Alkuperäinen kaava Ottobre 1/2010 Stripey & Robot trikoopusero.

Kankaana Myllymuksuilta tilattua ruskeaa piparikukkaa ja resorit joskus aikoja sitten tilattu samasta paikasta. Kankaan värit ei kyllä kuvissa oikein pääse oikeuksiinsa. Luonnossa kangas on vielä paljon hienompi. Tilasin kangasta metrin ja suunnilleen puolet kului tähän. Kuopukselle täytyy vielä ommella samasta kankaasta jotain. Kuopus kun kyselee oman tunikansa perään.

Esikoinen ehti pikaiseen toimimaan mallina kesken leikkien.

Juuri sopivasti tunikaan jäi kasvuvaraa. Syksyksi ajattelin suurimpaan käyttöön. Kesä kun on tietysti niin lämmin, että pitkähihaisia paitoja ei tarvita lainkaan.

Kierrätysompelua...

Esikon kirpparilta ostettu paita saapui pesusta täynnä ikitahroja. Esikko oli pikkuisen askarrellut, lue liimannut. Minua hiukan harmitti.

Paidasta tuli kuopukselle lakki. On kuopuksen päässä oikeasti suloisen näköinen. Ei tuollainen vimpulan näköinen kangaspala. Resori kirpparilta ostettu. Juuri osui tahraton kohta siilin kohtaan. Esikko oli vaan kovin nyreissään, kun lakki olikin kuopuksen kokoluokkaa. Itseä ei harmita enää tahrainen paita, kuopus on niin suloinen lakki päässään.

Kuopukselle kirpparilta ostetusta bodista paidaksi, resori vaan alareunaan. Näitä isokokoisia bodeja on nyt löytynyt useampi kivalla kuosilla. Muuntuvat onneksi helposti paidoiksi ja pääsevät käyttöön. Minusta tässä bodissa on aivan ihanat värit. Resori on tilattu joskus aikoja sitten Myllymuksuilta.

Juuri kun viimeksi kehuin, että vaikka mitä kivaa löytyy kirppareilta. Niin nyt oli hiukan huonompi saalis. Mutta ihanuuksia löytyi kuitenkin.

Pupujussi 0.50€. Paikalliselta kirpparilta, pussissa oli muutakin sälää, mutta ne lähtivät heti omiin kirpparille myyntiin meneviin ryjiin.

Aution neuleen potkari. Vetoketjusta päätellen aika vanha ja suloinen. Mikä järjen ääni, eihän meillä ole edes käyttäjää potkareille.

Ja kun sitä järjen ääntä tunnetusti ei löydy. Niin 2€ ihanainen froteinen nallepotkari. Kainalosta täytyy reikä paikata. Mutta aika suloinen. Tanskalaista retroa, lapusta päätellen vanha on tämäkin. Alkuun katsoin tätä nallepukua, että mikä kamala fleecestä ommeltu nalle puh potkupuku. No onneksi katsoin uudelleen.

Sitten uudempaa tuotantoa. Tutan norsuja, yksi kivoimmista kuoseista mitä tiedän.

Bodi kuopukselle. Oikeasti kauniin vihreä.

Kirpparilta jo aiemmin ostettu bodi ja resori. Lopputulos kuopukselle paita. No ei ihan täydellinen värien harmonia. Mutta kuva vielä vääristää tuon resorin liian vaaleaksi.

Esikon kirpparilta ostettuun Maripaitaan oli tullut reikä ja pitihän se korjata. Hello Kitty ostettu jopa ihan uutena H&M:sta. Ostettiin kaksi pakettia ja molemmissa on kolme Hello Kittyä. Nyt esikko on yrittänyt etsiä vaatteistaan reikiä ja tahroa, että saisi Hello Kityt peittämään ne. Hiukan olisi tehnyt mieli ostaa kuopukselle myös Barbababa-bodi. Mutta pysyin nuukuusviikon teemassa ja jätin ostamatta. No olisin kyllä varmaan muutenkin jättänyt ostamatta.

Kirpparilta löytynyt kukkakangas.

Mekkohan siitä piti tulla ja niinhän siitä tulikin.

Minulta puuttuu täydellisen mekon kaava. Vaikka tästä kietaisumekon kaavastakin tykkään. Kaava sama kuin muumikietaisumekon, eli Ompele lapselle kirjasta.

Kuopus on ottanut esikosta mallia kuinka kuuluu poseerata.

Ihanan kesäinen mekko. Kesää odotellessa.

Nyt on jo epäilyttävän monta ompelusta onnistunut. Ja taas onnistui. Paita esikolle. Kaava Ottobre 1/2010 Stripey & Robot trikoopusero. Kerrankin kaavaa muokkaamatta. Samassa lehdessä oli muitakin kivoja kaavoja. Kunhan kerkeäisi ompelemaan.

Vanha ahdistus paidan pääntiestä on voitettu. Ihan hyvä pääntie tuli ja oli vielä helppo ommella. Tai sitten oli tuuria mukana. Ihanainen kangas Sampsukasta tilattu. Ja ehkä tähän mennessä laadultaan vaikutti paksuimmalta, oli kiva ommella. Resori mummon vanhaa.

Vau, se on paita. Ohhoh.

Kuopuksen yöpuvut ovat jääneet auttamatta pieniksi. Lähdin sitten vihdoin tänään etsimään isompia yöpukuja. Ja kun kerran sinne asti päätin lähteä. Niin aloitin kaapin tyhjennyksellä. Tyhjensin kuopuksen vaatekaapista kaikki pienet vaatteet pois. Meidän pikkuriikkinen kuopus on siis kasvanut. Ja kun kerran yöpukuja piti etsiä, niin samalla sitten otin kesävaatteet ja muut nyt tytöille sopivat vaatteet käyttöön.

Kuopukselle löytyi "muutama" paita ja bodi. Suurin osa kirppareilta joskus aikoinaan ostettu. Jokunen esikon vanha (ja niistäkin monet kirpparilta) ja yksi kaupan aletangosta kahdella eurolla. Mutta kun kuopus alkaa olemaan kotona ja lyhyillä reissuilla jo päiväkuiva. Niin bodit ovat aika huonoja käytössä. Esikollekin löytyi aika monta paitaa, kun olen joskus jemmannut.

Näihin kirpparilta löytyneisiin paitoihin molemmat ihastuivat. Piti saada heti päälle. Ensin esikon ja sitten tietysti myös kuopuksen.

Kuopukselle löytyi ihanat sukuaarteet. Esikolla jo olleet käytössä. Muitakin housuja löytyi, mutta nämä oli parhaimmat.

No mutta kun ne bodit alkavat olemaan epäkäytännöllisiä, niin pitihän asialle tehdä jotain.

Lyhythihaiset bodit pääsivät t-paidoiksi. Alareuna jäi tylsästi vain saumurilla ommelluksi. Ensin ajattelin kääntää alareunan, mutta olisi turhaan lyhentänyt paitaa, joten jätin noin.

Traktoribodin jämistä vielä kuva tylsän tavallisiin housuihin. Nyt hiukan kivemmat pöksyt.

Pitkähihaisista bodeista tuli paitoja. Resori alareunaan ja valmista tuli. Löytyi jopa sopivan väristä resoria. Näistä tuli minusta oikein kivat.

Siitä se sitten lähti, liian pienistä yöpuvuista.

Vielä kuvia, kun kuopus on lähdössä uuden takkinsa kanssa kerhoilemaan.

Hyvin istuu takki kuopukselle.

Täkki joka löytyi kirpparilta juuri viikko sitten...

Muuntui takiksi kuopukselle.

Eilen illalla aloitin ja juuri äsken sain valmiiksi. Oli aika nopea tehdä sillä olen tänään ehtinyt tehdä paljon muutakin.

Vetoketju on hiukan hassun värinen. Mutta kun tämä oli ainoa edes suunnilleen sopivan mittainen. Ja kun ompeluinnostus iskee illalla, niin on käytettävä mitä kotoa löytyy. Ainoa kohta mitä piti vähän parannella oli hupun kiinnityskohta ja sekin onnistui toisella yrittämällä helposti.

Hiukan reilu kuopukselle, mutta kun hihat kääntää niin voi jo pitää. Ihanaa saan kuopuksen toisen takin pesuun. Nyt meillä on kaksi takkia millä kehtaa lähteä ihmisten ilmoille. Kaikki haalarit on niin kuraisia, että niillä ei juuri kotoa poistuta. Kaavana Muoti Muksu 1/2001, fleecehuppari. Jonkin verran kaavaa muokattu. Kuopus takkia testaili ensimmäisen kerran kun toinen hiha vielä puuttui ja sitä ihmetteli kovasti.

Olen tyytyväinen, tykkään.

Pöytäliina, jossa keskellä komea reikä. Muistelen kirpparin myyjänkin kysyneen, että huomasitkos liinassa olevan reiän keskellä. Olisikos ollut pöytäliinana ulkona ja aurinkovarjo laitettu kankaasta läpi. Huomasin kyllä reiän, mutta ympärillä oli paljon hyvää kangasta ompeluksiin.

Pöytäliinasta ompelin yllättäen taas kietaisupaidan. Tällä kertaa kummitytölle.

Kuopus lupautui esittelemään kietaisupaidan kameralle.

Varsinainen linssilude. Kanttinauhakin löytyi omista jemmoista.

Nyt talvipipot tahtoo olla liian kuumia ja kesälakit vielä liian kylmiä. Ompelin keleihin sopivat kääntöpipot. Idea varastettu monista blogeista, joissa näitä ihanuuksia on esitelty.

Esikolle

Myllymuksujen norsuja. Ikuisuuden kaapissa marinoitunut kangaspala.

Myllymuksujen apinaa toisella puolella.

Huhuuta Sampsukasta. Tästä piposta tuli hiukan edellistä leveämpi ja matalampi. Mutta molemmat ihan hyviksi testattu.

Ja kun ne kettu ja karhu kankaasta ompelemani esikon haalarit istuivat jotenkin huonosti. Niin ompelin yläosasta sitten pipon. 

Ja kuopukselle...

Tämän tosin piti olla esikolle, mutta joku ompeli siitä liian pienen. No onneksi tuli kuopukselle sopiva.

Ja sisävuorena apinaa. Kämmättyjä ompeluksia apinan puolella. Mutta pimeässä voi varmaan käyttää myös apinapuolta näkyvillä.

Tytöt aamulla yöpukusillaan suostuivat kuvausmalleiksi. Tosin kuvaaja oli liian hidas, joten osa kuvista on hieman laadultaan heikkoja...

Ompelin nuorimmalle kummitytölle vihdoin valmiiksi kietaisupaidan. Unohdin vaan kuvata. Jotenkin tuli ihanan tyttömäinen paita. Ja sitten samasta kankaasta tein koeversion kuopuksen mekkoon.

Ihan kiva tuli tällä mekko kaavallakin. Kuopus vaan ei ole ollut järin innostunut sovittaja. Joten kuvia ei nyt ole niin, että kuopus esittelisi mekon. On jotenkin kivemman näköinen lapsen yllä kuin vaan tällä tavoin kuvattuna. Kaava Ompele lapselle kirjasta. Uudet (vanhat) kankaat on jo leikattu uusiin kietaisupaitoihin...

Ompelin paidalle kaveriksi housut. Tai ei niitä juurikaan tarvinnut ommella. Vetoketjun paikka vaan kiinni ja resoria...

Hassun matalalta näyttää jalassa nuo huosut, mutta resori pitää housut kyllä hyvin ylhäällä. Kangasta vaan ei riittänyt yhtään ylemmäs. No korkea resori korvaa matalalle jäävän kankaan.

Kuopuksen ihana potkupuku hajosi peffan kohdalta. Olen jo pidemmän aikaa miettinyt mitä ihmettä tuosta tekisi. Jotain noin ihanasta kuosista on kuitenkin pakko tehdä. Näin joskus Pikkukiisken kotona blogissa rikkinäisestä potkupuvusta tehdyn takin. Ja siitä se ajatus sitten lähti...

Sitten vain sakset käyttöön ja potkupuku poikki reikien kohdalta. Kirpparilta ostettua resoria alaosaan ja mies töistä tullessaan vetoketju ostoksille. Paita on jo likainen, kun kuopus päivällä testasi paitaa. Ei anneta sen häiritä.

Voi kuinka minua harmitti, kun potkupuku aikoinaan hajosi. Nyt ei harmita ihan niin paljon, kun koupus ei enää mahtuisi potkupukuun, mutta paita mahtuu vielä pienen hetken.

Olenkohan haukannut vähän liian ison ompeluksen... No katsellaan josko joskus valmistuu. Mutta sitä odotellessa pieni väliompelus.

Esikolle housut. Alkuperäinen kaava sama kuin muissakin housuissa. Mutta nyt jo niin paljon muokattuna, että taitavat olla jo aivan eri kaavat. Kavennettu, pidennetty, vyötäröä madallettu... Yritin ommella esikolle vielä kasvunvaralla olevat housut, mutta suoraan käyttöön pääsevät. Eivät olleet yhtään liian isot, vaikka pidensin aiempiin housuihin nähden reilulla viidellä sentillä. Sampsukasta tilattua joustofroteeta ja Myllymuksujen resoria.

Ompelin pienen väliompeluksen.

Esikon kirpparilta ostettu paita sai jämäpalasta koristeen etupuolelle. Hassun epämuodostuneelta näyttää kuvassa. Oli minusta ihan kivan näköinen luonnossa.

Kuopus vähän asettelee paitaa paremmin näytille.

No  nyt on hyvä.

Esikko on kova tyttö hiihtämään. Hiihtää ladulla jo pitkän metsälenkin, isoimmissa ylämäissä tarvitsee vielä vähän apua. Mutta hyvin oppinut hiihtämään ja tykkää hiihtämisestä. Lähes joka aamupäivä hiihtää kotipihalla ja illasta on aina valmis lähtemään oikeille laduille hiihtämään.

Kuopuskin on kova hiihtämään tai ainakin tomerasti haluaa sukset jalkaan. Hiihtää muutaman metrin ja pois ja sukset ja sauvat tulee laittaa lumihankeen pystyyn. Kuopuksella on esikon vanhat kirpparilta ostetut sukset. Mutta esikko sai reilu kuukausi sitten ihka uudet sukset. Ei löytynyt kirpparilta sopivia. Nyt kelpaa tyttöjen hiihtää. Ihana talvi. Antaa muiden olla kyllästyneitä lumeen ja talveen, meille kyllä kelpaa. Vaikka ei tämä talvi kyllä tuota taloprojektia ainakaan helpota.

Sitten vielä kuva peikkopuvusta kun sain miehen avustuksella kuopuksen kasvot piiloon.

Tästä vaan näkee paremmin kuinka tuo kuopukselle istuu.

Tilasin tammikuussa Sampsukasta vähän joustofroteeta. Ja tänään ensimmäinen ompelus valmistui. Osasin ommella vetoketjun, ihan ihka ensimmäistä kertaa elämässäni. Nyt ehkä osaan ommella takkiinkin vetoketjun, kivaa.

Kuvassa lahkeet näyttävät pussittavan, mutta kuopuksen villikset vaan aiheuttavat tuon pussituksen jalkojen yläosassa. Kaikki muu puvussa onnistui, paitsi parannettavaa jäi vetoketjun ompeluun ja kauluksen etuosan jouduin purkamaan molemmilta puolilta. Mutta kauluksesta tuli kuitenkin ihan kohtuullisen onnistunut. Vaikka kuva ei kyllä kaulusta imartele.

Kaava Suuri Käsityö lehdestä, huhtikuu 2008, vauvan oloasu.

Puku istuu kuopukelle yllättävän hyvin. Olen niin tyytyväinen kun sain koko puvun ommeltua ja vielä tosiaan vetoketjunkin. Kangas ja vetoketju uutena, resorit mummon varastoista. Mutta en olisi vuosi sitten uskonut osaavani ommella tällaista kokohaalaria lapsille. Ja vielä niin onnistunutta, että kelpaa ihan käytttöön ja ei suinkaan yöpukukäyttöön. Ehkä minulla on toivoa oppia ompelemaan, vaikka koulussa tulikin oltua puutöissä suurin osa ajasta.

Kuopus kun ei ole vielä oppinut täysin kuivaksi, niin annoin itselleni luvan ommella vielä vaippoja. Ja esikoinen tarvitsi vielä pitkään yövaippaa, vaikka päiväkuiva olikin jo 2 vanhana. Niin ehkä vaipoille on vielä pitkään käyttöä.

Jo monta kuukautta sitten valmiiksi leikattu vaippa, vihdoin sain ommeltua. Samalla kaavalla kuin aiemmat vaipat. Päälikangas kirpparilta ostettu pyyhe ja sisäkangas mummon vanha pyyhe. Kuopus yleensä ilmoittaa heti kun vaippa on märkä, jolloin sisäkankaalla ei nykyisin enää ole merkitystä. Jotenkin tuon pyyhkeen kuviointi sopii minusta kivasti vaippaan.

Sitten apinalle apinavaippa. Meidän kuopus on ihan mahdoton kiipeilijä ja toisinaan kutsutaan kuopusta apinaksi. Aiheutti hieman nolon tilanteen kahvilassa. Esikolla on varsin kuuluva ääni ja apina kiipeili taas... Ihanaista joustofroteeta Sampsukasta päälikankaana. Sisäkankaana ja tukikankaana vauvan lakana, esikon äitiyspakkauksesta.

Luulin jo käyttäneeni kaikki vähänkään isommat palat tätä ihanaa kangasta. Mutta vielä löytyi muutama  pala,  kaksi yhdistettynä riitti juuri ja juuri vaipaksi ja sain kuviotkin kohdistettua. Tuurilla palat osuivat hyvin toisiinsa. Ei ollut  mahdollisuutta asetella paloja muuten. Sauma osuu tuohon eteen, samaan kohtaan kuin tuo ryppy kuvassa. Sisäkankaana mummon vanha pyyhe ja tukikankaana samaista lakanaa kuin apinavaipassa. Näissä kahdessa viimeisessä kaavana jo aikoinaan esikkoa palvellut, jonkun itse tekemä vaippa pienin muokkauksin. Ollut hyvän mallinen molemmille tytöille. On vaan sisävaippa ja nämä ovat sisätäyttöjä, mutta pikainen testaus ainakin vaikutti mallin olevan kuopukselle ihan hyvä. Sain myös yhden pussukan ommeltua valmiikis, mutta se menee mahdollisesti lahjaksi, joten sitä en vielä esittele.

Esikolle kierrätettynä, mutta puhtaana tullut paita. No ei ollut puhdas enää esikon käytön jälkeen. Hihat olivat aivan likaisen harmaat. No hihat poikki ja paidasta tuli T-paita. Saumurilla vaan ompelin, etteivät hihat purkaannu. Ja T-paita lähtee odottamaan kuopuksen kasvamista. On esikolle jo liian pieni.

Kuopukselle liian vauvamaiset potkuhousut muuntuivat hieman isomman tytön housuiksi. Molempia kavensin ja lisäsin lahkeisiin resorit jalkaterien tilalle. Kuopus on niin siro, että piti molempia pöksyjä kaventaa. Nuo punaiset ovat vielä liian isot, mutta nuo vihreät pääsevät heti käyttöön. Vihreät ovat mummon kirpparilöytöjä (Tutta tuote), punaiset (Tutta) omia kirpparilöytöjä. Resorit mummon kymmenen vuotta marinoituja...

Juuri sopivan simppeliä ommeltavaa.

Olen aina ajatellut olevani aika tavallinen. Samoin olen ajatellut meidän toimivan monessa asiassa aika tavalliseen tapaan. Joissain asioissa ehkä hieman ekologisemmin, mutta kuitenkin ihan normaalin rajoissa. Sitten on hörhöasteikolla, kun ollaan täysin omavaraisia, lapset kotikoulussa jne...  Minusta olemme siis varsin tavallinen perhe.  Minua ympäröi ilmeisesti aika samoin ajattelevien ihmisten piiri ja toisaalta suvaitsevien ihmisten piiri, toisilla on lapsia ja toisilla ei. Vaikka monia asioita tehdään eritavoin, kaikki ovat sinut omien valintojensa kanssa ja toisten tekemiset ei häiritse, vaikka ne poikkeaisi omista. Yksikin hyvä ystävä käytti samanikäisen esikoisensa kanssa (kuin meidän esikko) kertakäyttövaippoja ja me kestoja. Kumpikin oli tyytyväisiä ja kumpikaan ei paasannut toiselle asiasta. Vaipat vaihdettiin vauvoille vieretysten ja ihmeteltiin hyvässä hengessä toistemme ratkaisuja.

Mutta sitten aina lähdettäessä suureen maailmaan herään todellisuuteen. On asioita joita ei saa sanoa ääneen. Kestovaipat, 6kk täysimetys, taaperoimetys ja kotiäitiys, näitä olen oppinut jo varomaan tässä 4,5 vuoden taipaleellani. Nämähän ovat suoraa arvostelua kertakäyttövaipoille, pulloruokinnalle ja päivähoidolle.  Meilläkin lapset menevät aikanaan hoitoon, meillä on molemmilla käytetty myös kertakäyttövaippoja, ei paljon mutta käytetty kuitenkin, no tuttipullosta ei ole juonut kuin esikko keskolassa, mutta kaikki nyt varmaan ymmärsi pointin. Ne ovat meidän valintoja, en suinkaan odota niitä muilta. Mutta se mitä odotan on yhtäläinen arvostus omille valinnoille. Kotiäityis nähdään suurena uhrauksena. Kestovaipat ja imetys puolestaan pätemisenä. Vaikka oikeasti kotiäitiys lähtee omasta halusta hoitaa lapset kotona, kestovaipat lähti alkujaan puhtaasti ekologisuudesta ja imetys helppoudesta. Onneksi kestovaipat ovat viime vuosina yleistyneet niin, että niistä voi jo nykyisin puhua lähes normaalista. Ihanaa. Enää listalle jää kotiäitiys ja imetys.

Mutta lähiaikoina olen huomannut tuon listan kasvavan muutamilla hassuilla uusilla asioilla. Soivien muovilelujen, tavallisten muovilelujen ja muoviastioiden välttely on lähes yhtä arka aihe keskustella kuin aiemman listan asiat. Meillä lapset ovat viimeiset pari vuotta syöneet ihan tavallisista astioista eli kuopus jo aloittaessaan kiinteät. Ja noita muovileluja jotenkin kammoan monestakin syystä, vaikka niitä meiltä löytyykin. Epäekoligisuus, valmistusmaan työolosuhteet, mahdollinen lapsityövoima, muoveista liukenevat aineet lapseen, hankaluus hävittäää jne. Samoin muoviastioista ruokaan liukenevat aineet. Mutta näitä ei kannata vieraammassa porukassa sanoa ääneen, saa hauskoja silmänpyörityksiä osakseen. Ja tietysti taas yritetään päteä ja neuvoa kuinka toisten kuuluu elää. Eihän se oikeasti näin ole vaan taas tämä on meidän tavallista elämää. Mies ei ole näin fanaattinen muovin suhteen, enkä minäkään muutakuin ajatuksen tasolla. Ehkä tulevaisuudessa meiltä ei löydy yhtään muoviastiaa tai lelua. Mutta nyt siis löytyy muoviastioita, vaikka ruokailuastiat ovat tavallisia ja samoin löytyy muovisia leluja. Meillä lapset syövät aivan normaaleista astioista ja eivät ole ihmeellistä kyllä saaneet rikki kuin korkeintaan yhden lautasen. Samassa ajassa on taidettu miehen kanssa hajottaa enemmän astioita. Ja kerhoissa tai kyläillessä lapset juovat ihan tarkkaan niistä astioista, jotka tarjolla ovat. Eli tämä ei haittaa muiden elämää kuin omaamme. Mutta jännä huomata, että perheellisenä on paljon hyss hyss asioita.

Ja taitaa olla myös muutamia asioita, joita ei parane edes ajatelle ottavansa puheeksi. Lapsien lisäksi, kun myös minä olen kestoillut jo useamman vuoden.

Mutta asia joka minua hiukan mietityttää jo nyt. Sitten kun esikko menee kouluun... Esikolle tämä on normaalia elämää ja ei osaa sitä ihmetellä. Aivan kuin tietysti meillekin. Jos saa osakseen samanlaista silmienpyörittelyä kuin itse niin se tuntuu hiukan pahalta. Mutta toivotaan, että meitä tavallisia on sitten muitakin samassa koulussa.

Ostin kirpparilta tuon örkkipaidan (oli toppi) ja leikkasin vaan olkapäiltä narut pois ja omasta vanhasta paidasta hihat kiinni örkkipaitaan. Maailman helpoin paita on valmis.

Ompelin esikolle oman Manducan.

Kirpputorilta ostettu makuupussi muuntui Manducaksi. Harjoituskappale onnistui sen verran hyvin, että kelpasi esikolle käyttöön.

Kiinnityssolkena toimii vanha vyö, ei tosiaan sovi ihan väritykseen. Kaava omasta päästä, ja sen kyllä huomaa. Pienillä muokkauksilla tästä saisi hiukan hienomman. Mutta esikolle kelpasi jo tosiaan tämä harjoituskappale.

Viimeisiä paloja auringon haalistamaa verhoa...

Muutama haalistumaton reuna verhosta oli vielä jäljellä. Vaan ei ole enää. Ehkä muutaman tilkun saa vielä leikattua, mutta sitten on kaikki hyvät osat verhosta käytetty. Kietaisupaita kuopukselle, samalla ohjeella kuin aiemmin esitelty kietaisupaita, Ompele lapselle kirjasta. Haalistumaa osuu paitaan muutamaan kohtaan. Hiukan yritin laittaa haalistumat mahdollisimman huomaamattomiin kohtiin.

Kanttinauhan loppumisen vuoksi muut kietaisupaidat ovat vielä vaiheessa.

Lasten muumipussilakana paikalliselta kirpparilta. Jos meiltä löytyy jo samanlainen niin ompeluksiin, muuten pääsee käyttöön esikolle.  Esikolla on juuri käytössä keltainen muumipussilakana, en vain muista onko samalla kuviolla. Todennäköisesti.

Aiemmin esitellyt lapit saivat kaverikseen lakin.

Kaava Ompele lapselle-kirjasta. Ohjeita en taas yllättäen ihan ymmärtänyt, mutta tällainen siitä tuli. Täytyy hiukan muokata kaavaa niin tulee hiukan hienomman mallinen tuosta hiipasta seuraavaan lakkiin.

Kevät/syyslakki esikolle. Vuorena pikkusiskon vanha paita ja päälikankaana taas ihanaista kettu ja karhu kangasta. Vielä pienet tilkut on jäljellä.

Ompele lapselle kirjan ohjeilla tein esikolle lapaset. Kuopus kutsuu lapasia aina lapi. Esikko kyllä kertoi minulle, että toinen lapanen on isompi kuin toinen. No on tainnut toisessa olla vähän reilummat saumanvarat, muuten ei hajuakaan kuinka onnistuu tehdä samankokoisista paloista erikokoiset lapaset. Mutta ilmeisen hyvin onnistuu, ainakin minulta.

No ei noissa nyt niin pahaa kokoeroa ole, ettei voisi käyttää, mutta toinen on kyllä hiukan pinkeämpi kuin toinen. Ulkokankaana taas ihanainen ketut ja karhut kankaan jämäpaloja. Sisäkankaana pikkusiskon vanhaa paitaa. Esikko olisi halunnut lapaset heti käyttöön, mutta ovat kyllä syys- tai kevätlapaset.

Siitä se ajatus sitten lähti...

Esikolle kirpparilta ostetusta huovutetusta villapaidasta lapaset. Sopivan ohueksi huopunut paita, ei sellaista ylipaksuksi huopunutta. Näitä testattiin jo illalla hiihtolenkillä. Ja hyviksi havaittiin.

Ompelin kuopukselle pöksyt. Ovat vielä turhan isot, mutta kasvaa tuo kuopuskin, hitaasti, mutta kasvaa kuitenkin. Kaava Ompele lapselle kirjasta. Kangasta oli hiukan naftisti jäljellä, joten kuvioiden kohdistus (tai edes yritys kohdistaa) ei onnistunut. Jotain kierrätettyä sentään, napit.

Kirpparilta kuopukselle paita.

Ja esikolle paitoja.

Esikolle ruskea paita valkoisin palloin, sopivaan hintaan 0.20€ ja kuopukselle housut ja paita.

Aluksi oli kesä, auto ja tienviitta lähikunnan kirpparille. Sitten oli kesä, auto ja pieni pino kankaita. Kirppari oli jonkun omassa vajassa. Sieltä löytyi Finlaysonin pöytäliina, sellainen neliö. Tämä oli yhdestä reunasta vähän purkaantunut ja muutama pieni ikitahra. Mutta pitkällisen suunnittelun jälkeen sain kaavat aseteltua haluamallani tavalla. Kierrettyä rikkinäisen kohdan, mahdutettua kaavat liinalle ja vielä niin, että kuviot kohdistuvat kivasti. Ikitahrat jäivät paitaan näyttämään merkkejä kankaan entisestä elämästä liinana. Tahrat eivät mitenkään hyppää silmille, liina kun on niin värikäs. Ja kohta tuossa on jo uusia tahroja.

Paidan kaulus on kyllä ihan kokonaan punainen, kuvassa vaan vähän vinossa.

Kaava Elsebeth Gyntherin Ompele lapselle kirjasta, kietaisupusero. Kirjastosta vihdoin ja viimein. Ja kaavaa ei tarvinnut muokata yhtään, huippua. Näitä taitaa tulla vielä lisää.

Ja käytössä, juuri sopiva kuopukselle. Tykkään.

Tuo kuopus on vaan niin hankala kuvattava. Mutta kyllä noista nyt hiukan saa selvää.

Meillä on tänä vuonna ollut aika kierrätysvoittoiset lahjat. Osittain johtuen ihan siitä, että rahat on vähissä. Periaatteessa rahaa kyllä tilillä on, mutta tarkoitus käyttää taloon. Ja ehkä eniten johtuen siitä, että aikaa eikä haluakaan ole ollut kulkea kaupoissa. Kaikki lahjat on ostettu kirpparilta, tehty itse tai ostettu täältä landelta tai joulumyyjäisistä.

Anoppi sai tämän tuopin. Oli itse toivonut, että jos kirpparilla osuu eteen niin ostakaa hänelle, niin maksaa takaisin. Mutta kun löydettiin niin ostettiin joululahjajemmaan. Ilmeisesti oli oikeanlainen.

Miehelle tein Mambosta lapaset. Oli vieläpä tarjouslankaa. Mies kyllä joutui näitä matkan varrella sovittelemaan. Pikkusiskolle piti myös tehdä, mutta en ehtinyt, joten pikkusisko sai vaan langat. Taitaa osata tehdä itse hienommat. Ostettiin paikallisesta lankakaupasta huopuvaa villalankaa ja monta ihanaa ohjetta lapasiin.  Nämä miehen lapaset ovat kyllä lapion kokoiset, mutta miehellä on isot kädet, joten ihan sopivat ovat.

Isovanhemmat ja osa kummeista sai esikon tai kuopuksen tekemät valokuvakehykset. Esikon tekemät olivat hiukan hienompia. Kuvassa oleva on esikon tekemä. Ne kummit ketkä jäivät ilman saavat omansa vähän joulun jälkeen. En viitsinyt lähettää, kun ajattelin nappien olevan irrallaan paketin saapuessa. Ja saatiin valmiiksi niin myöhään, ettei päässyt enää muiden pakettien autokyytiin. Kohta tarvitaan lisää nappeja kirpparilta.

Pannunalusia tein sitten kuitenkin useammalle. Se aiemmin esittelemäni meni kaverille tuparilahjaksi. Taisin tehdä kolme pannunalustaa lahjaksi. Ilmeisesti aika kestäviä ovat kun kuopuksen käsittelyn ainakin kestivät. Näitä on mukavaa taitella.

Esikon "Pörrin" olenkin jo aiemmin esitellyt. Mutta esikko tykkäsi kovasti. Ei pahan hintainen lahja kirpparilta 1€.

Pienin kummityttö sai myös kierrätetyn lahjan. Bodi kirpparilta, toivottavasti sopii. Norsun tein itse kummitytön toiselle norsulle kaveriksi. Ja ruokalapun ostin joulumyyjäisistä, jos ei kummitytölle niin vaikka kummitytön nukelle.

Lisäksi meiltä lähti lahjoiksi vielä uusia pyyhkeitä, lankoja, kirja, legopaketti, karkkia, lapaset  ja kynttilöitä sekä esikolle vähän vaatetta. Sekä kirpparilta miehelle ja esikolle peli, kirjoja mummolle ja esikolle. Ehkä jotain muutakin, mutta aika hyvin täältä maaltakin löytyy lahjoja, ei tarvitse lähteä kaupunkiin eikä superhypermarkettiin. Kivaa, täytyy muistaa ensi vuonnakin, ei pääse joulustressi yllättämään kun lahjojen osto onnistuu täältä läheltä.

Ja todennäköisesti käytetään kaikki säästöt taloon. Katsotaan mihin asti saadaan taloa teetettyä. On niin väsy, ensimmäiset kolme päivää pitkään aikaan, kun ei olla puuhommissa, talolla, purkuhommissa... Varsinkin kun talon  valmistumisen jälkeen on vielä lisää purettavaa.

Kerrankin täällä on lunta joulun tienoolla ja pakkasta. On luisteltu, hiihdetty, pulkkailtu, kolattu pihaa. Olisi ehkä ollut syytä myös siivota, paketoida lahjoja ja muuta, mutta kun ilmat ovat näin ihania niin voihan kaiken muun jättää viimeiseen tippaan. No ehkä joulun jälkeen on taas hyvät ilmat haravoida, kuten aiempina vuosina. Joteon otettava ilo irti lumesta ja pakkasista.

Kattotiilet siinä kauniina taustana. Mutta ilma on ollut aivan mahtava. Voi kunpa tulevaisuudessakin olisi vielä lumisia jouluja. Kerrankin haluaisin uskoa salaliittoteorioihin, ei ilmasto oikeasti lämpeä, se on vaan salaliitto viedä kansalaisilta rahat. Minä kyllä voisin valkeasta joulusta maksaakin. Ei yhtään tunnu joululta ja huomenna on kuitenkin jo jouluaatto. Outoa.

Pikkusisko oli saanut tehtyä Marimekon päärynäpaitaan reiän, joten pienensin paidan esikolle sopivaksi. Kaavana Jujun puffipaita. Paidassa oli vaan niin kapeat hihat, että piti hiukan sumplia. Mutta vaikka hihojen liitoskohta näyttää kuvassa hiukan hassulta, niin esikon päällä näyttää ihan normaalilta paidalta. Minä tykkään tästä kuosista ja ompelukin onnistui, niin tuli kiva paita esikolle. Marimekon paita kokoa M, olkaa hyvä.

Muutaman kankaan olen löytänyt kirpparilta. Tässä pyöreä joululiina.

Ja tässä verhon puolikas, olisi ollut toinenkin puolikas, mutta löytyi tahra ja jätin sitten ostamatta. Eiköhän tällekin jotain käyttöä keksi, näin yksikseenkin.

Verho ei ole kyllä noin harmaa, vaan hivenen ruskeaan vivahtava.

Minä olen lapsena ollut äärettömän kaavoihin kangistunut. En millään voinut ymmärtää, mikseivät pikkusiskot halunneet pitää tonttulakkeja päässä. Tietysti koko jouluaaton. Ja tonttulakin kuului olla punainen, kulkusella varustettu ja mielellään ilman mainostekstejä. Tästä viimeisestä kohdasta olin valmis joustamaan. Vaan kun tuo aiemmin kirpparilta ostettu kangas näytti aivan tonttulakkikankaalta. Tuo ei ole punainen, tuohon tuskin tulee kulkustakaan, mutta mainostekstiä tuossa ei ainakaan ole.

Heti kun kangas oli saapunut kotiin...

Niin siitä valmistui tonttulakkeja. Kuopuksen kokoisia kaksi. Sopii aivan äärettömän hyvin kuopukselle, niin värin kuin mallin puolesta. En viitsi laittaa parempaa kuvaa, mutta kuopukselle taitaa sopia vihreä. Äidin pikkutonttu. Kuopusta on hiukan lahjottu. Ja tonttulakki on otettu suoraan märkien kuivumaan menevien pyykkien korista, mutta pitihän tuo kuvata.

Vielä kuopuksen tonttulakin hiippapuoli. Malli on oma. Tai siis malli ja kaavat ovat omat.

Esikon kokoisia lakkeja on neljä, siis neljä, mutta kun oli niin kivaa ommella... Ja otin taustalla kuivuneen lakanankin pois. En ehtinyt ottaa kuopusta kuvatessa, muuten tonttulakkia olisi saanut kuvata mytystä lattialta.

Esikon lakki on sekä märkä, että ryppyinen. Mutta kumpikin lapsista kelpuutti vihreät tonttulakit. Taitavat nykyajan lapset olla vanhempiaan avarakatseisempia.

Ennen noita vihreitä ompelin esikolle tonttulakin liikkarin "joulujuhlaan". Tähän kyllä sopisi kulkunen. Noihin vihreisiin en ajatellut laittaa.

Tästä tuli esikolle hiukan liian iso. Mutta omaksi onnekseni itselle sopiva. Melkein punainen, kulkunen, ei mainostekstejä. Sopii siis minulle. Malliltaan nuo vihreät ovat hauskemmat. Mutta ihan kelvollinen tämä ensimmäinen harjoituskappalekin. Ja kuten arvata saattaa niin tähän ei käytetty niitä aiemmin löytämiäni sydänkankaita. Ei nehän olivat kuin uusia. Ei niitä raaskinut saksia. Vaan vanhaa kuluneenpaa sydänkangasta... Mutta kun jätti keskiosan rauhaan niin reunat olivat vielä tukevaa ja kirkasta väreiltään.

Ajattelin ommella tuosta noin vain toisenkin laukun. Tuo ensimmäinen kun oli niin helppo ommella. No kuinkas sitten kävikään. Kaksi vääntynyttä ompelukoneen neulaa. Ja muutama hermojen menetys. Tuo toinen makuupussi sisälsikin toisenlaista täytettä ja oli muutenkin paksumpaa. Taidan haluta jonkun teollisuuskäyttöön tarkoitetun ompelukoneen. Varsinkin kun tuo nykyinenkin ompelee tosi nätisti paksuakin kangasta, mutta jossain vissiin se raja tulee vastaan tuollakin... Mutta se valmistui kaikesta huolimatta.

Näyttääpäs tuo laukku tuossa kuvassa jotenkin muodottomalta. Kuvauskurssikin tulisi tarpeeseen. Ei se täydellinen ole, mutta ei se noin vinokaan ole. Suurin ongelma oli tuon kahvan kanssa. Piti tehdä kahdesta palasta ja ihan jouduin neulan ottamaan käteen, kun ompelukone meinasi että nyt ei onnistu. Ja nappi kierrätettynä tietysti.

Ei hätää, tähän ei ole tuhottu ehjää nallemakuupussia tai edes peittoa. Vaan rikkinäinen nallemakuupusssi. Oli jo elämää nähnyt niin ettei voinut makuupussina käyttää. Mutta laukkuun riitti kangasta ja jatkaa eloaan näin. Tästä tuli kaikkien vaikeuksien kautta minusta aika suloinen, vaikka tuohon kahvaan en ole tyytyväinen, mutta saa kelvata. Kahva piti ommella kahdesta osasta. Jos käytössä tuo saumakohta littaantuu niin voin yrittää ommella uudeelleen. Onkohan tämä hiukan lapsellinen minun käyttöön. Miehen mielestä on, mutta taidan siitä huolimatta käyttää. Ei tuo mieskään aina pukeudu niinkuin minä haluan, jos koskaan... Ellei esikko sitten omi täysin itselleen.

Muutama viikko sitten minun käsveska meni ja hajosi. Neljä vuotta se kestikin yhtäjaksoisessa käytössä. Mies tuon osti joululahjaksi neljä vuotta sitten. Käytin laukkua vielä, kun ei muutakaan ole ollut. Mutta tänään meni hermot, kun laukku ei pysynyt enään kiinni, aina sai pelätä että kukkaro ja muut ryjät tippuvat tai lähtevät jonkun pitkäkyntisen matkaan.

Laukusta hajosi tuo kiinnityssysteemi. Oli rima aika korkealla tämän laukun jälkeen. Kun ei ole nyt varaa uuteen omatunnolle,kukkarolle ja silmille sopivaan laukkuun, niin on syytä kaivaa ompelukone kaapista. Mikään kangas ei miellyttänyt silmää, tai tuntui ettei sovi minun käsveskaan. Sitten sen keksin, makuupussistahan tuokin on ommeltu... Ja muistin, että minulla on jossain vanha makuupussi. Ei mitään vuorikankaiden kanssa pelaamista. Koeversiota kehiin.

Koeversiosta tuli kerrankin niin onnistunut, että pääsi heti käyttöön. Vanha kirpputorilta löytynyt aikuisten makuupussi pääsi laukuksi. Minulla olisi toinenkin makuupussi, en vaan raaskinut tehdä siitä koeversiota. Ehkä teen siitä toisen käsveskan tai sitten jotain muuta.

Esikko vielä esittelee käsveskan. Ensin leikkasin kulmikkaamman laukun, mutta sitten pyöristin alareunaa ja hiukan kavensin tuolta yläosasta. Kokoluokka suunnilleen tuon vanhan käsveskan kokoinen. On ollut niin sopivan kokoinen ja mallinen laukku. Sitten malli olikin jo aika samanmoinen kuin vanhassa käsveskassa. Kirppikseltä löytynyt nappi vielä pitämään laukkua kiinni ja niin laukku olikin jo valmis käyttöön.

Tilkkulaatikko oli täyttynyt. Eihän ihania kankaita voi laittaa roskiin, edes pieniä paloja.

Jos olisin raaskinut käyttää ei tilkkuja, niin värimaailma olisi yhtenäisempi. Mutta nyt on oikeista tilkuista koottu tilkkupeitto. Tai tämähän ei ole tilkkupeitto, vaan esikon keinuhepan loimi.

Ja koska tilkuista jäi vielä pienempiä paloja, niin kivoimmat kuvat piti ommella muuten vaan peittoon kiinni.

Ei tämä salama kyllä mitenkään imartele näitä värejä.

Pienen auringonpilkahduksen valossa yritin myös kuvata. Aika toivotonta. Aurinko sinua tarvittaisiin.

Sieltähän se pilkistää, tilkkupeiton toiselta puolelta. Leikkasin tänne taustaksi meidän kärsineemmän aurinkofiltin. On aika kulunut, mutta hyvin toimii tuossa taustana. Ja kestää aika kuumaa pesuakin, kun kerran pesasin vahingossa vähän kuumassa. Ja tuli pesusta samannäköisena kuin koneeseen laitettaessa. Pikkuisen vain leikkelin purkaantuneita reunoja ja sitten vaan taustakankaaksi ompelu. Hauskaa, minun oli jo pitkään pitänyt ommella tähän uudet reunat vanhojen osittain purkaantuneiden tilalle. Jätin keltaisen puolen esille, kun oli paremmassa kunnossa ja muutenkin miellyttää silmääni enemmän. Nyt riittää tilkkujen ompelu, ainakin hetkeksi. Kaikki kankaat kirpparilta aikoinaan löydettyjä, myös taustakangas.

On käyty monena päivänä kirpputorilla siivoamassa oma myyntipöytä. Ja ei tällä ensimmäisellä viikolta ainakaan tappiolle jäädä. Otetaan pöytä sitten vielä toiseksikin viikoksi. Ryjää on vielä kotona sekä hinnoiteltua, että hinnoittelematonta. Aika laiha saalis löytöjen osalta kirpparilta. Esikolle yksi mekko ja ylihintaisia kankaita. En siis ostanut niitä ylihintaisia.

Esikolle Nanoun mekko. Aikasta kiva, olen nyt löytänyt tästä samasta pöydästä esikolle paljon vaatetta.

Harjoituskappaleet esikolle ommeltuna.

Eivät lähelläkään täydellistä, mutta kun riittävän isoa valmista kaavaa ei ollut, niin nämä on suurennettu sekoitettuna kuopuksen Ottobre haalarikaavasta ja esikon vaatteiden mukaan summamutikassa. Ei vetoketjua, vaan puetaan tuolta ylhäältä ja hyvin onnistuu. Haarakohtaan täytyy kehittää jotain istuvuuden parantamiseksi. Mutta arvosanana ihan ok.

Kun tuon harjoituskappaleen haaraosakaan ei istunut esikolle päätin ommella vaan kahdesta palasta nuo haalarit ja haaraosa istuu ihan yhtä hyvin tai huonosti kuin noissa. Maailman helpoin kaava haalareille. Pientä suunnittelua ja tällä kaavalla saisi aikaan lähes täydellisyyttä hipovat haalarit. Mutta esikko on kayttänyt näitäkin tyytyväisenä. Olalla kahdet napit, niin saa hiukan kokoa säädettyä, tai oikeastaan aika paljonkin.

Haalari kuopukselle...

Kuopus ei suinkaan ole saanut kasvuspurttia. Vaan hiukan muokkasin koon 86cm kaavaa. Kaava muokattuna uusimmasta Ottobreestä, vetoketju poistettu ja napit olalle tilalle, resorit jalansuihin ja hieman myös kavensin kaavaa... Taisin muokata vähän runsaasti, sillä tämä menee esikolle. Vaikka onkin oikeasti liian pieni, näyttää painitrikoilta. Esikko halusi välttämättä pukea päällensä. No kasvaahan tuo kuopus. Ihan suht onnistunut harjoituskappale. Kangas Eurokankaan palalaarista, napit kirppikseltä, norsun kuva miehen tai sen siskon vanhasta paidasta irrotettu talteen ja resorit mummon kaapissa 15 vuotta marinoituneet.

Esikolle perushousut, kangas Eurokankaan palalaarista ja resorit mummon kaapista. Olen selvästi kehittynyt housujen ompelu tuntui perusompelulta. Ohhoh.

Esikon ikitahrainen paita sai koristeen ja tahrat katosivat, puf. Kuvan laatu on jotain kammottavaa, aurinko missä piileskelet?

Kuopuksen varpaiden kohdalta hajonneet housut saivat lisäaikaa, kun leikkasin terät pois ja ompelin resorit lahkeisiin. Idea muiden blogeista napattu. Hiukan kiva idea.

Muutaman kirpputorilöydön olen jopa ehtinyt kuvaamaan. 

Kukallinen kangas paikalliselta kirpputorilta.

Ja emalimuka 1€ joltain reissulta, kun pikaiseen poikettiin kirpputorilla.

Eurokankaan palalaarin frotee muttui esikon housuiksi. Resorit mummon kätköistä. Ja kokeilin sitten ommella kärpässienen housuihin. No olisi niistä rumemmatkin voinut tulla. Kärpässienen kankaat sentään kierrätettyä, pilkkukangas kuopuksen vanha rikkinäinen bodi. Minulla on vähän materiaalipulaa esikon housukankaista. Joten on pitänyt ostaa uuttakin kangasta.

Esikon housutilanne on aika heikohko. Esikko on kesän aikana venähtänyt ja nilkat vaan vilkkuvat liian lyhyistä housuista. Nyt on sitten muutamat housut ommeltu. Tässä toiset, ketut ja karhut.

Kaava sama kuin apinapöksyissä aikoinaan, mutta reippaasti kavennettu. Ja muutenkin vähän muokattu. Tuo kangas on kyllä aivan ihana. Kiitos vaan mummolle.

Esikko on kasvanut ulos vanhasta talvitakistaan...

Ensin oli tätä samaa kangasta, ainoastaan se reiällinen versio. Reiät näyttivät ihan tupakan polttamilta. Kaksi vanhaa pyyhettä mummolta. Ja kaksi vanhaa lasten peittoa. Toinen omien lasten vanha ja toinen löytyi paikalliselta kirpputorilta. Ja pieni lasten tyynyliina. Nappeja ja kaupasta uutena kanttinauhaa...

Muutaman katkenneen neulan ja hermon jälkeen. Se näyttää takilta ja lakilta.

Testauksessa käyttäjällään. No hiukan kasvuvaraa.

Kaavat taas Muoti muksun fleecehupparin muokatulla kaavalla.

Ja itselle Purosta kaulaliina. Jonkun blogista aikoinaan idea napattu. Kahdelle langalla raidoitettu. Yhteensä neljä rullaa kului.  Oikein, nurin, oikein , nurin...

Kuopuksella on käytetty paljon vaippoina harsoja lisäimulla, kuten esikollakin. Alkaa hieman tympiä harsojen taittelu, varsinkin jos ollaan lähdössä reissuun. Ihan vaan kerhoon tai kyläilemään.  Pienellä vauvalla nuo harsot ovat kätsyjä ja vaipatus niillä onnistuu myös isomman lapsen kanssa, mutta on nuo sisävaipat ja varsinkin sisätäytöt vaan niin käteviä. Olen ihastunut noihin sisätäyttöihin, vaikka alkuun niiden täyttely tuntui tylsältä. Mutta on ne vaan käteviä harsoihin verrattuna. Joten eikun ompelemaan lisää sisätäyttöjä.

Oikeastaan ompelua on jarruttanut materiaalien puute. Mummo tyhjensi kaapistaan vanhat ylimääräiset pyyhkeet. Omat vanhat pyyhkeet on jo aika tehokkaasti käytetty ompeluksiin. Ja sitten sisäkankaaksi en oikein keksinyt mitään. Frotee tuntuu niin karhealta. Toisaalta mummolla oli myös ei niin karheaa froteeta, ehkä niitä voisi testailla. No sisäkankaaksi päätyi vanha puuvillapaitani, jossa on ihan hiukan elastaania. Katsellaan kelpaako kuopuksen iholle, jos ei kelpaa niin sitten laitan vaan irrallisen palan vaikka bambua. Vihdoin luotin ompelutaitoihini sen verran, että uskalsin ottaa hiukan hienompaa kangasta vaippojen pääliosaan. Kukallinen auringon haalistamaa vanhaa verhoa, reunat eivät olleet haalistuneet, joten hyvää kangasta vaippaan. Eiköhän tuosta pesuissa suurimmat myrkyt ole jo irronneet ja ei kuitenkaan tule ihoa vasten tuo kuviokangas. Ja toiseen vauvan pussilakanaa, ihan hassun mallinen pussilakana. Molemmat kankaat kirpputorilta. Tukikankaana mummon vanha pyyhe ja sisäkankaana tuo ikitahrainen paitani. Ja yllättäen kuopus taas kuvan oikeassa yläkulmassa "auttamassa". Vain kuminauha, tarrat ja lanka uutena. Kaavana muokattu Mummut. Jos muistan oikein. Olisi varmaan syytä kirjoittaa joskus ylös millä kaavalla ompelee.

Kirpputorilta kuopukselle liian pieni  Me&I bodi. Ensin ajattelin muokata vaan paidaksi. Mutta oli liian nafti. Kumma kun kuopus ei mahdu enään 62/68 kokoiseen bodiin, mikä olisi siis ollut sitten paita. Ja nyt kun bodi ei käynytkään paidaksi kuten olin ajatellut. Niin seuraava idea oli sitten tehdä hattu. Joku joskus mainitsikin että pienet paidat voi hyödyntää lasten hattuina. Samoin kai bodit. Raaskin leikellä bodin, kun nappien vierestä bodi oli valmiiksi kulunut.

Kuopukselle hattu. Nuo pilvet vaan menivät hiukan hassusti vinoon tuossa kankaassa. Joten lakki näyttää hieman vinolta. Kuopuksen päässä lakki näyttää kyllä oikein söpöltä. Jämäpalat jäivät paikka-aineiksi muihin vaatteisiin.

Hevostakki hevostytölle.

Kangas anopin ostama kirpputorilta. Napit vanhoja nappilöytöjäni kirpputorilta. Vuorena vanhoja pyyhkeitä. Kanttinauha uutena, oli vaikea löytää sopivan väristä paikallisesta kangaskaupasta. Muut paikkakuntalaiset käyttävät selvästi erivärisiä kankaita kuin minä. Kaava muokattuna aika reilustikin Muoti Muksu 1/2001 fleesehupparista.

Takki vielä takaa. Hiukan yritin noita kuvia kohdistaa jotenkin järkevästi. Muutamassa kohdassa jopa onnistui ihan hyvin.

Mummo ja mummi pukeutuu selvästi pinkkiin. Mummon ja mummin vanhat paidat päätyivät matoksi. Tyttöjen uuteen huoneeseen. Taitaa siinä muutama paita olla pikkusiskonkin.

Ei niin hienoja vaatteita kuin aiemmat serkkuflikan löytämät, mutta vaatetta kuitenkin.

Kuopukselle vielä isot Lindexin bodit. Tuo etanabodi on sitten ihanan värinen ja kiva muutenkin.  Ja yksivärisiä bodeja meillä on turhan vähän mekkojen alle tai hienojen housujen kaveriksi. Varmaan ensi kesäksi...

Tuttan yöpuku kuopukselle heti käyttöön. Meillä käytössä kyllä päivälläkin. On niin pirtsakan värinen.

Pupubodi kuopukselle käyttöön.

Yöpuku kuopukselle myös heti käyttöön.

Mummon vanhat pyjamahousut esikolle housuiksi. Esikon mielestä nämä kelpaavat hyvin myös päivähousuiksi. Niin ompelin siis mummolle liian lyhyeksi jääneistä housuista esikolle housut.

Kuopuksen parhaimpaan yövaippan ompelin uuden kuosikankaan rikkinäisen tilalle sekä vaihdoin toimivat tarrat. Taas on kuin uusi.

Löysin kirpputorilta myös esikolle luistimet ensi talveksi. Samoin talvihaalarin omalle pihalle. Ruma kuin mikä, mutta hyvin kelpaa omalle pihalle 1€. Polvissakaan ei ollut kulumaa, ruma mutta todella vähän käytetty. Samoin löysin vielä varakuomat esikolle. Todella vähän käytetyt, ostetaan sitten yhdet uudet talvikengät. Mutta kura/loskakeleille sitten nämä toiset varakuomat.

Haalistunut verho muuttui esikolle mekoksi.

Tämä on nyt sitten se pidempi versio tuosta Ottobren 3/2009 lehden kaavasta. Pidennettynä ja tätäkin kavensin alkuperäisestä. Tuohon takaosaan osui tuota haalistunutta kohtaa. Etuosa on kokonaan kirkkaan väristä. Minusta nuo perhoset ovat niin ihania. Sainkin niitä sovitettua kolme tuohon mekkoon. Ihanan kesäinen mekko. Voi tietysti käyttää muulloinkin, kun lisää sukkikset ja paidan alle.

Kaverin pojan synttärit. Kortti esikon tekemä, kierrätysidealla valmistettu kokonaan. Kirjekuori viime vuoden ihanasta kalenterista. Ja lahjapaperi esikon saamasta lahjasta kierrätetty. Lahja sentään oli uusi, ei viety valmiiksi väritettyä värityskirjaa ja kuunneltua cd-levyä. Kierrätys on kivaa.

On mistä valita lahjapaperia tai lahjapussukkaa...

Kuopukselle vanhasta tyynyliinasta sisätäyttövaippa. Sisäpuolella viimeinen pala bambukangasta. Nyt täytyy keksiä mitä laittaa seuraavaan vaippaan sisäpuolelle. Vai tehdäkö enään ollenkaan vaippoja. Kuopus pissasi eilen ihan itse pottaan. Meillä esikko oppi kahden vanhana päiväkuivaksi ja kuopus on kohta puolentoista, joten olisi tässä vielä puolivuotta vaipatettavaa ainakin. Ja yökuivaksi paljon myöhemmin, joten enköhän ompele vaan lisää vaippoja. Harso on kyllä liian paksu imuksi tuohon vaippaan, kuten kuvasta näkyy, mutta pyyhkeestä ommelut lisäimut ovat oikein passeleita.

Vanha pussilakana pääsi esikon mekoksi. Ja alakaistale on vanha lakana. Kaavat kirjastosta lainatusta Ottobresta. Esikolle ei uskaltanut edes ehdottaa puhtaita ja mekkoon sopivia housuja, malliksi kun lupautui. Seuraavasta haluaisin tehdä pidemmän. Katsellaan onnistuuko. Kerrankin jonkun muun kuin Jujun ohjeilla. Ongelmana oli vaan se, etten ymmärtänyt ohjeita. Mutta sovelsin sitten itse. Pussilakana kirpputorilta jo aikoja sitten ja vauvojen lakana jostain meille annettu käytettynä.

Ensiksi oli vauvan pussilakana ja kuopus vailla takkia. Pussilakana oli hassun mallinen ja löydetty joskus yllättäen kirpputorilta. Minusta aivan ihastuttava kangas.

Takki sovituksessa ilman kanttinauhaa ja nappeja.

Kaava muokattuna Muoti Muksu-lehdestä 1/2001. Sekin  muuten kirppikseltä ostettu.

Takki valmiina. Vuorena kolme vanhaa pikkupyyhettä. Takki kesäksi ja lämpimiin syyspäiviin. Napit aikoinaan paikalliselta kirpputorilta. Vain kanttinauha ja langat uutena.

Jos ei osaa ommella vetoketjua. Täytyy muokata kaava napeille sopivaksi.

Esitellään nyt tämä harjoituskappalekin. Muuten ihan onnistunut, mutta tuo itse saksilla leikattu kanttinauha ei ole kovin siistin näköistä. Miehen vanha paita pääsi vuoreksi. Siis todella vanha paita. Varmaan 15-vuoden takaa. Ja mummon vanha lakana hupun vuoreksi ja kanttinauhaksi. Kangas sama kuin kuokuksen lakissa. Vanha kirppislöytö. Kankaassa pieni tahra ja reikä, jotka sai hyvin kierrettyä ja kangasta jäikin vielä.

Takki ja lakki ja äkkiä kuva. Muutaman sekunnin kuluttua takki oli jo riisuttu. Nappeja kun ei oltu vielä ommeltu kiinni.

Löysin muutama viikko sitten paikalliselta kirpputorilta ilmeisesti Nanson trikoota parin metrin palan.

Siitä valmistui esikolle yöpuku. Muuten onnistui ihan mukavasti, mutta kaula-aukko olisi varmaan mahdollista ommella hiukan siistimmin. Kangas näytti jotenkin niin yöpuvulta jo kirpputorilla. Housut tein samalla kaavalla kuin apinapöksyt, kavensin vaan vieläkin enemmän kaavaa. Ja paidan tein Juju-kirjan puffipaidan ohjeella. Osasin tehdä paidan. Ihmettelen vieläkin.

Kuopukselle kippolakki Juju-kirjan ohjeella. Kangas paikalliselta kirpputorilta ja sisäkangas pikkusiskon vanha helmalakana.

Talvella epäilin ommelleeni kuopukselle liian pienen smurffilakin. Siitä ei tullutkaan liian pieni vaan se oon juuri sopiva kuopukselle. Joten nyt voi valita paremmin väreihin sopivan lakin.

Ohjeen mukaan niistä piti tulla norsuja, mutta silmät tuli ommeltua hiukan ylös. Ja nyt ne näyttävät enemmän mammuteilta.

Kuopukselle näitä ompelin, mutta... esikko ihastui tuohon kukalliseen mammuttiin.

Tämän toisen kukallisen mammutin, joka jo hiukan näyttää norsulta sai pienin kummityttömme osana kastelahjaa.

Mammutit valmistuivat jo reilu kuukausi sitten. Ja ovat olleet kovasti leikeissä mukana. Varsinkin sillä esikolla.

Norsun muodon löysin jostain vanhasta kirpparilta haalimastani ompelelehdestä. Yritän etsiä kunhan ehdin. Ruudullinen kangas kirpparilta ja kukkakangas anopilta jouluna saatu. Sisälle pilkkosin kuopuksen lisäimuista ylijäänyttä pyyhettä.

Myllymuksuilla on aivan ihanaa apinajoustofroteeta myynnissä. Minä lankesin ihan uuteen kankaaseen. Mies kyllä ehdotti, että voisi niitä housuja harjoitella hiukan halvemmastakin kankaasta. Kuulostaa liian järkevältä.

Aluksi kuopus sai housut.

Miljoonan mokan jälkeen valmistuneet ihka ensimmäiset tekemäni housut. Suuren Käsityölehden 1/2008 ohjeella. Hiukan kavensin kaavoja. Mies on joutunut kyllästymiseen asti ihailemaan näitä housuja. Siis osasin tehdä housut!!! Ja vieläpä hienot!

Kuopuksen housut mahtuivat hyvin myös esikolle. Minun laillani myös esikko ihastui kankaaseen ja halusi ehdottomasti housut kun kuopuksellakin on.

Joten myös esikko sai omat apinahousut. Osittain seuraten Suuren Käsityölehden 11-12 2008 ohjetta.

Ja vielä esikolla jalassa.

Äiti osaatko tehdä shortsit?

Löysin paikalliselta kirpputorilta suloisia nappeja. Kaksi pussukkaa...

Muutamia suloisista napeista.

Säilytyspurkki vanhoja kirpputorilöytöjä.

Ja pitihän nappeja päästä heti testaamaan.

Esikko sai kukkasen paitaansa. Paitakin on saapunut meille kierrätettynä. Sormet syyhyää päästä ompelemaan nappeja jo seuraavaan paitaan.

Kun yhdistetään kirpputorilta ostettu liian iso paita ja jonkun virkkaama pikkuinen liina...

Ensin kavennetaan paitaa molemmista reunoista silleen sopivasti ja sitten hiukan suurennetaan kaula-aukkoa sillai pikkusen. Eli ommellaan surutta, kun mitään menetettävää ei ole. Paidan hinta taisi aikoinaan olla euron. Testataan paitaa päälle ja vau sehän istuu yllättävän hyvin. Sitten ompelukoneella ommellaan vielä liina alakulmaan ja paita on valmis.

Idea oli taas yllätys, yllätys Juju-kirjasta. Näillä peitetään siis lasten ikitahrat vaatteista...

Kirpputorilta ostettu ja pesukoneessa huovutettu villapaita muuttui lapasiksi.

Olen tehnyt aiemminkin samasta villapaidasta lapaset. Ne olivat aika rumat ja päätyivät pihahommiin sopiviksi lapasiksi. Mutta ne ovat lämpimät ja pehmeät. Nyt onnistuin hiukan paremmin ja nämä kelpaavat jo ihmisten ilmoillekin. Esikon hajonneesta rannekorusta nuo helmet. Näiden tekeminen oli hauskaa...

Joten innostuin tekemään vielä jämäpaloista esikolle hiiren.

Löysin yhdestä kirjasta ohjeet hiiren tekoon. Siitä sitten hiukan katsoin mallia, mutta en jaksanut väsätä mitään kaavoja. Leikkelin vain sopivan näköisiä paloja...

Tuo paikallinen kirpputori on varsinainen aarrearkku. Lapset saisi vaatetettua lähes pelkästään paikallisen kirpputorin vaatteilla. Toisinaan toki on mukavaa käydä isommillakin kirpputoreilla. Nyt kuitenkin paikallisen kirpputorin satoa...

Kuopukselle bodi ja kokopuku. Minulle tulee tuosta bodista mieleen kiinalaiset kukkaset. Ei kyllä aavistustakaan miltä kiinalaiset kukkaset näyttävät.

Esikolle paita ja makean väriset sukkikset.

Ihastuttava palapeli. Huomaa kuvausavustajan liikkuvat pandat alareunassa.

Ja kaikista ihanin löytö. Esikolla pussilakana ja juuri oikeaa kokoa. Joskus näinkin.

Ompelin esikolle nasun paitaan ja voi kuinka esikko tykkäsi. Pienet ilot.

Vihdoin ja viimein sain esikon lapaset ommeltua valmiiksi. Lapasten villa huovutettu pesukoneessa ja sydämet vanhasta piposta. Joka aikoinaan vahingossa huovutettu pesukoneessa. Hiukan tuli turhan paksut näistä lapasista, mutta toimivat hyvin kauppalapasina.

Kuopuksen risaisia lisäimuja vaippaan. Esikko jo useaan otteeseen vihjaillut minulle, että äidin pitäisi ommella saumurilla. Nyt kun tulivat pesusta kantoi esikko nämä risaisimmat keittiöön odottamaan ompelua... Pikkusiskoni ompelemia äidin vanhoista pyyhkeistä. Hyvin ovat asiansa ajaneet ja kovassa käytössä olleet jo esikon vaippailuaikana.

Ja jälkeen ompelun. Pikkusiskot ja äiti voivat bongata vanhoja vaatteitaan tai kankaitaan... Ja löytyyhän joukosta myös takin vuorikankaan jämiä...

Muutama epämuodostunut yksilö tuli ommeltua. Hiukan on vielä hakusessa tuo saumurilla ompelu, mutta käyttöön pääsevät. Ostin jo valkoista lankaa saumuriin, vielä kun uskaltaisin vaihtaa... Katsellaan miten kestävät.

Kirpputorilta löytynyt kangas.

Josta valmistui esikolle mekko. Kaava Juju-kirjasta, kuten myös smurffimekosssa. Kaavaa on muokattu jo aika lailla, mutta vielä saisi pikkuisen kaventaa. Ja hihat jätin pois kuten smurffimekossakin.

Vielä jämäpalojen ja lasipurkkien hyötykäyttöä. Ja tätä ihanaista kangasta jäikin vielä.

Ompelin esikolle mekon smurffikankaasta.

Ja jämäpaloista kaksi lakkia. Esikon lakista tuli sopiva, kuopuksen lakista liian pieni. Voi harmistus. Millä ihmeellä joku saa hyviä kuvia vaatteista lasten päällä...

Tein ihka ensimmäistä kertaa tilkkupeiton. Esikko varasi sen nukelleen. Alkuun olin ajatellut kuopukselle kesäpeitoksi rattaisiin. Ihan alkujaan mietin kyllä esikon nukelle peitoksi. No nukelle päätyy.

Peitto on tehty ilman ohjeita ja mikään oikeaoppinen tilkkupeitto se ei taida olla. Tilkut olivat jämävarastosta muista ompeluksista jääneitä kankaita. Takkini, verhojen, ruokalapun ja vanhan esikon nuken peiton kangaspaloja. Muut kierrätettyinä meille saapuneita paitsi tuo Marimekon kukkakangas. Ompelin tillkukankaan kiinni suoraan valkoiseen kankaaseen. Näin ei varmasti kuuluisi tehdä. Mutta mitäs tuo käyttöä haittaa. Valkoinen kangas pikkusiskon vanha helmalakana ja taustakangas vanha vauvan pussilakana. Sisällä paksuutta peitolle antamassa vanha pyyhe. Joten kanttinauha ja langat uutena ostettuja. Aikasta hyvää kaappien tyhjäystä ja kierrätystä.