Helikopterileijonasta keskimmäiselle paita.

Sampsukasta tilattua kangasta ja perinteiseen tapaan kaavana Ottobren Villi Viikinki. Tästä tuli minusta kiva, tykkään. Keskimmäinen sai itse valita kankaan, josta lupasin ommella jotain.

Jämäpaloista keskimmäiselle nosturimekko. Esikko on nimennyt nämä nosturimekoiksi, ne kun vaan nostetaan ylös ja menoksi. Takaosa koottu kahdesta palasta, vähän ommel menee vinoon jotta sain kankaan riittämään. Mutta ihan hyvältä näyttää päällä. Kaava omasta päästä tähän.

Keskimmäisen vaatekaappi on täyttynyt myös lasten kaverille pieneksi jääneistä vaatteista. Ostin yöpukuja, joista olikin pulaa ja sitten käyttövaatetta. Vaatteet ostettu hiukan nuoremmalta pojalta kuin keskimmäinen, hyvin mahtuvat keskimmäiselle, meidän kirpulle.

Sehän on selvä prinsessa. Keskimmäisen mielestä ainakin. 

Ja sitten vielä nämä. Yöpuvut olivat niin tylsän tavallisia, että en jaksanut kuvata, mutta sitäkin tarpeellisempia.

Pöksyjä kuopukselle.

Pappan auton koirasuoja, nyt kuopuksen housut. Ohentunutta vanhaa pussilakanaa. Resorit kangaskaupasta ostettu, mummon vanha valkoinen resori loppui.

Sampsukasta tilattua ihanaa joustofroteeta. Ja resorit taas kangaskaupasta.

Ja taas Sampsukasta tilattua joustofroteeta. Housut ovat oikeasti kapeat malliltaan. Mutta kun kuminauha vyötäröllä täytyy kiristää niin pieneksi, että housut pysyvät kuopuksen yllä. Niin housut näyttävät kuvassa turhan pussittavilta.

Kaava Ottobre 6/2009 Stripy Legs pitkikset/pyjamahousut. Näyttivät parhailta malliltaan hoikalle kuopukselle. Ja kivasti istuvat kuopuksen jalkaan. Hiukan pitkiä vielä ovat tarkoituksella, mutta resorien ansiosta voi käyttää heti.

Tykkään kaikista ja kuopus tykkää erityisesti helikoptereista.

Kirpparikierros ystävän kanssa tuotti hyviä löytöjä. Ihanan kesäisiä keltaisia kankaita ja vaatetta molempien lapsille.

No tämä kangas ei kyllä taida keltainen olla, mutta kiva kangas kuitenkin. Kuva vaan on tolkuttoman huono. Luonnossa paljon kivemman näköinen kangas.

Kaksi tyynyliinaa, toinen ystävälle toinen itselle. Minulla taitaa olla samaa kuosia myös vihreänä. Vihreä taitaa olla pussilakana. Täytyy lähteä mittaamaan olisikos pussilakana tavallisen kokoinen. Saisi petivaatteiksi.

Lasten pussilakana ja tyynyliina ystävän kanssa puoliksi. Ompeluksiin päätyy, ihanan kesäinen kangas.

Lindexin bodi kuopukselle.

Marimekon paita kuopukselle. Ylihintainen, mutta kuin uusi paita. Ylihintainen kirpparihinnaksi siis. Ihana kuosi tässäkin paidassa.

Småfolkin paita esikolle. Kulunut, mutta ihana kuosi ja hintakaan ei päätä huimannut 0.50€.

Kaksi ihanaakin ihanampaa tyynyliinaa odotti postilaatikossa eräänä aamuna. Taas iso kiitos Love in Retro-blogin hantalle. Meidän Pörrifani ihasteli pitkään uusia tyynyliinojaan. Eilen juuri muutamaa tyynyliinaa katselin kangaskaapista, josko kelpaisi vastapakettiin.

Kadoksissa ovat ompeluinnostus, kutomisvimma ja kaffepussien näpräysvimma. Onneksi taloinnostus edes on löytynyt. Onneksi yksi on ja pysyy, kirppareille on innostusta riittänyt. Viime viikkoisia ostoksia.

Verhot, kerrankin. Vaikka kivaa on löytää näitä ihania lastenkankaita ihan vaikka tyynyliinan verran. Niin verhojen löytyminen vasta kivaa on. Juuri ystävälle kerroin, että kirppari ei ole kovin erikoinen. Ja sitten sieltä löytyy ihanat verhot ja ystävälle laukku. Muutama pieni tahrakin löytyi, mutta sen verran huomaamattomia, että verhoiksi kelpaavat ehdottomasti. Ja pesukin tekee toisinaan ihmeitä näille tahraisille kankaille.

Kaksi koristetyynyliinaa. Sitten joskus kun se suuri ompelutyö ehkä joskus on valmis. Niin koristetyynyliinat on sentään valmiina.

Ja esikolle juuri sopiva paita. Kuopkselle löytyi aiemmin samanlainen. Kuopuksen oli vaan liian iso vielä.

Ja sitten meille saapui ihana lähetys Love in Retro-blogin hantalta. Vaihtarit on kivoja ja meidänkin paketti oli löytänyt tiensä perille. Violetista "Pörristä" käytiin viimeksi aamulla kovaa vääntöä kumpi tytöistä sillä leikkiikään. Ja nyt meidän verhossa kiipeilee toinenkin pikkupörri. Molemmille oma, toisella on pilkullinen lakki ja toisella raidallinen. Ja tuo tyynyliina on ihan huippu. Huippua!

Esikon kanssa päällystettiin esikolle oma aarrelatikko. Mummon tuoma pahvilaatikko.

Esikko on laatikon pohjalle jo leikannut aarteita vanhasta lahjapaperista. Laatikko on päällystetty jo kertaalleen käytetyllä lahjapaperilla.

Sitten käytiin mummon kanssa paikallisella torilla ja yhdellä torimyyjällä oli kaunis kangas pöydän suojana... Sanoin mummolle, että voisin ostaa myyjältä tuon kankaan. Ja myyjä sanoikin, että odotas hetki ja haki autosta likaisen kankaan ja sanoi, että pese tuosta ja ota jos haluat. Kankaassa on jonkin verran tahroja, ainakin ketsupista, mutta paljon myös ihan puhtaita kohtia. Mutta myyjällä oli kaksi samanlaista kangasta toinen käytössä ja toinen käytössä ollut, pesuun menossa.  Ja nyt minulla on pesty hieno kangas, kuvassa kyllä vielä pesemätön. Näitä oli kuulemma ollut myös ruskeana ja kotona oli vielä odottamassa jollakin muulla värillä.

Ajattelin ommella tuosta noin vain toisenkin laukun. Tuo ensimmäinen kun oli niin helppo ommella. No kuinkas sitten kävikään. Kaksi vääntynyttä ompelukoneen neulaa. Ja muutama hermojen menetys. Tuo toinen makuupussi sisälsikin toisenlaista täytettä ja oli muutenkin paksumpaa. Taidan haluta jonkun teollisuuskäyttöön tarkoitetun ompelukoneen. Varsinkin kun tuo nykyinenkin ompelee tosi nätisti paksuakin kangasta, mutta jossain vissiin se raja tulee vastaan tuollakin... Mutta se valmistui kaikesta huolimatta.

Näyttääpäs tuo laukku tuossa kuvassa jotenkin muodottomalta. Kuvauskurssikin tulisi tarpeeseen. Ei se täydellinen ole, mutta ei se noin vinokaan ole. Suurin ongelma oli tuon kahvan kanssa. Piti tehdä kahdesta palasta ja ihan jouduin neulan ottamaan käteen, kun ompelukone meinasi että nyt ei onnistu. Ja nappi kierrätettynä tietysti.

Ei hätää, tähän ei ole tuhottu ehjää nallemakuupussia tai edes peittoa. Vaan rikkinäinen nallemakuupusssi. Oli jo elämää nähnyt niin ettei voinut makuupussina käyttää. Mutta laukkuun riitti kangasta ja jatkaa eloaan näin. Tästä tuli kaikkien vaikeuksien kautta minusta aika suloinen, vaikka tuohon kahvaan en ole tyytyväinen, mutta saa kelvata. Kahva piti ommella kahdesta osasta. Jos käytössä tuo saumakohta littaantuu niin voin yrittää ommella uudeelleen. Onkohan tämä hiukan lapsellinen minun käyttöön. Miehen mielestä on, mutta taidan siitä huolimatta käyttää. Ei tuo mieskään aina pukeudu niinkuin minä haluan, jos koskaan... Ellei esikko sitten omi täysin itselleen.

Sitten vielä ne lempparit.

Jänöjä, aluslakana.

Kaksi lakanaa tai parittomat verhot . Hiukan eri kokoiset. Löytyneet eri reissuilla.

Pupuja keltaisella pohjalla. Pikkusiskojen vanhat. Mummo siis äitini saanut jostain pikkusiskoille käytettynä. Onneksi on säilyttänyt. Näitä pitäisi olla vielä enemmänkin samalla värityksellä. Ehkä löytyvät vielä joskus jostain. Onneksi tämä yksi lakana on sentään tallessa. Ihan lemppari.

Lasten pieni pussilakana. Kirpputorilta löytynyt. Aivan ihana.

Norsuja huutiksesta vuodelta 2005. Kirkkaat verhot, eivät edes olleet kalliit. Kuitenkin selvästi kalleimmat kankaat. Seuraavaksi kallein taitaa olla 3-4€. Ihanat nämäkin.

Samaa sarjaa haalistunut pussilakana ylempänä ja edellisen kuvan verhot alempana. Tuon haalistuneen ajattelin käyttää ompeluksiin. Noidenkin verhojen olisi syytä sopia hirsitalon väritykseen. Onneksi tulee kaksi lastenhuonetta. Niin saa näitä ihania verhoja näkyville kahteen eri huoneeseen.

Lemppareiden lemppari. Verhot, pikkusiskojen vanhat. Hiukan kuluneet, mutta hyvin kelpaavat verhoiksi vielä. Onneksi mummo on säästänyt. Kaunein kuosi mihin olen törmännyt. Ainakin näistä lastenkankaista. Yksinkertaisesti ihanat. Voi kun joskus löytäisi muissakin väreissä. Tämän kuosin kohdalla voisin jo ylittää normaalia kirppisbudjettiani. Nämä löytyvät siis kangaskaapista. Odottavat verhoiksi pääsyä uuteen taloon, ompelua sopivan kokoiseksi pussilakanaksi tai ompelua muuten. Talossa on jo kaksi hirsikertaa paikoillaan ja jotain "lattiapuita". Kohta pääsee jo mittailemaan ikkunoita ja ompelemaan verhoja. Ihanaa.

Hauskaisia lapsiaiheisia kankaita.

Täytyy pienentää kuopukselle sopivaksi pussilakanaksi. Kunhan kerkeän. Oli hiukan liian iso kuopuksen peittoon.

Vauvojen pussilakana. Hiukan hassun mallinen ja muutama pienenpieni tahra. Päätyi kuopuksen takiksi. Vielä jäi kangasta ja samaa sarjaa tyynyliina. Tarkoitus olisi tehdä vielä kippolakki kuopukselle takkiin sopivaksi.

Tyttöjä puutarhassa. Näitä löytyy pussilakana, tyynyliina hiukan erivärisenä ja lakanoita (tai verhot). Osa pikkusiskojen vanhoja, loput kirpputoreilta.

Lisää tyttöjä puutarhassa. Yhden aluslakana verran. Päätyy varmaan ompeluksiin muutaman pienen tahran vuoksi.

Leveä verhokappa.

Tyttöjä ja poikia puutarhassa. Iso lakana tai verhon toinen puolisko.

Lisää tyttöjä ja poikia puutarhassa. Pitkät verhot. Lempparit näistä lapsiaiheisista lastenkankaista. Ja vielä pitkät hyväkuntoiset verhot. Olis syytä sopiä hirsitalon väritykseen. Lastenhuoneeseen verhoiksi.

Aina ei kirpputorilta pääse kassan läpi vain muutamaa euroa köyhempänä. Joskus rahaa kuluu hieman enemmän. Toki pääsin kassojen läpi halvemmalla kuin kaupasta. Kaikki löydöt olivat vaan niin kivoja, että pakkohan ne oli ostaa.

Ihana täkki. Syksy on tulossa ja meillä on aina kylmä. Ja lapset tykkäävät leikkiä täkeillä, peitoilla ja makuupusseilla. Ihanat värit.

Punaisen norsun mekko kuopukselle. Reissun kallein ostos 8,50€. Minä niin tykkään näistä Punaisen norsun vaatteista. Niin hienoja ja osa kankaista kierrätettyjä. Kivaa. Meillä on ennestään muutama mekko ja yksi aivan ihana takki uutena ostettuna. Nyt on molemmille tytöille ruskealla pojalla valkoisia sydämiä mekot. Juhlia odotellessa. Kävelin tämän mekon ohi jo kerran enkä huomannut. Sitten kävelin takaisin ja huomasin pienen tyynyliinan, joka olikin tämä ihana mekko. Olikohan joku jättänyt tämän liian kalliina vai olinko oikeasti kävellyt ohi tästä? Tahraton ja muutenkin loistokuntoinen. Ihan huippu.

Esikolle Marimekon paita. Todella vähän pidetty. Esikollekin jotain. Esikon kokoiset vaatteet tahtovat olla joko ylihintaisia, rumia, tahraisia tai rikkinäisiä. Yleensä tahraisia ja ylihintaisia. Minä voisin ostaa hyvin vähän tahraisia tai rikkinäisiä hienoja vaatteita esikolle, mutta todellakin halpaan hintaan. Siis sellaisen hiukan tahraisen paidan, en mitään matonkuteiksi kuuluvaa paitaa. En todella maksa tahraisesta paidasta 2€. Kuopukselle löytyy niin paljon enemmän vaatetta kirpputoreilta. En kyllä yhtään ihmettele. Esikko kun on päivän samoilla vaatteilla, ei puhdasta kohtaa meinaa löytyä. Esikko on välillä illalla itsekin oikein ylpeä, kun sanotaan, että nämä ovatkin niin puhtaat, että kelpaavat huomiseksi. Näin käy todella harvoin.

Eri reissulta paikalliselta kirpputorilta ylihintainen pussilakana aikuisten koossa. Pitihän hevostytölle ostaa tämmöinen pussilakana. On se vaan suloinen.

Kuopukselle bodi. Maksu omantunnon mukaan. Maksoin 0,50€. Joskus paikalliselta kirpputorilta.

Samalla kun serkkuflikka löysi kuopukselle vaatetta. Löytyi myös kaksi palaa kivaa kangasta. Kurpitsaa johonkin...

Ei niin hienoja vaatteita kuin aiemmat serkkuflikan löytämät, mutta vaatetta kuitenkin.

Kuopukselle vielä isot Lindexin bodit. Tuo etanabodi on sitten ihanan värinen ja kiva muutenkin.  Ja yksivärisiä bodeja meillä on turhan vähän mekkojen alle tai hienojen housujen kaveriksi. Varmaan ensi kesäksi...

Tuttan yöpuku kuopukselle heti käyttöön. Meillä käytössä kyllä päivälläkin. On niin pirtsakan värinen.

Pupubodi kuopukselle käyttöön.

Yöpuku kuopukselle myös heti käyttöön.

Mummon vanhat pyjamahousut esikolle housuiksi. Esikon mielestä nämä kelpaavat hyvin myös päivähousuiksi. Niin ompelin siis mummolle liian lyhyeksi jääneistä housuista esikolle housut.

Kuopuksen parhaimpaan yövaippan ompelin uuden kuosikankaan rikkinäisen tilalle sekä vaihdoin toimivat tarrat. Taas on kuin uusi.

Löysin kirpputorilta myös esikolle luistimet ensi talveksi. Samoin talvihaalarin omalle pihalle. Ruma kuin mikä, mutta hyvin kelpaa omalle pihalle 1€. Polvissakaan ei ollut kulumaa, ruma mutta todella vähän käytetty. Samoin löysin vielä varakuomat esikolle. Todella vähän käytetyt, ostetaan sitten yhdet uudet talvikengät. Mutta kura/loskakeleille sitten nämä toiset varakuomat.

Serkkuflikka soittelee kirpputorilta, että täällä olisi sellaisia vaatteita kuopukselle joista saattaisit tykätä. Froteisia ja vanhoja, osa saattaa olla liian pieniä. Jep, ymmärrätte varmaan, pyysin ostamaan kaikki. Kröhöm. Myös ne liian pienet.  Hintahaitari 2-4€. Mutta mikä parasta nuo näyttävät siltä että kaikki mahtuvat vielä kuopukselle. Tai yksistä en ole ihan varma, mutta kaikki muut. Meidän kuopus on aikasta sirpsakan kokoinen. Kestovaipankin kanssa pikkuruinen.

Kaksi raitapukua 90cm, retrojen tapaan tietysti hiukan pienemmät nykyisiin kokoihin. Hyvon made in Finland. Mutta nämä ovat vielä isot kuopukselle. Esikko olisi tykännyt näistä kovasti ja harmitteli kun eivät mahdu hänelle. Esikon lempivaatteita ovat haalarit ja yksi kokopotkupuku. Vielä hetken sopivat esikolle. Voi kun osaisin ommelle esikolle tämmoiset ilman hihoja. Mutta kun noissa on tuo pahuksen vetoketju. Kohta ei kuitenkaan enään suostu tämmöisiä käyttämään. Ja minusta nämä ovat niin kivoja.

Lisää raitaa. Luulen että ovat juuri sopivat kuopukselle.

Vasemman puoleiset olivat mummon suosikit. Minusta hiukan ärtsyn väriset, mutta kivat tottakai. Mutta kun nämä muut vaan olivat vielä hienompia. Oli muuten pitkä kauppareissu, kun piti ensin käydä kaupassa ja sitten hakemassa paketti postista. Ja heti autossa mummon ja esikon kanssa ihailtiin näitä. Tai no mummo ei nyt tainnut ihan minun lailla ihailla.

Tuo vasemman puoleinen vihreä saattaa olla vähän nafti täytyy sovitella pesun jälkeen. Mutta nuo oikeanpuoleiset ovat ihan lempparini. Seuraavassa kuva selästä.

Hiukan hieno.

Vielä kolmannet hiukan isot haalarit. Ihanat kuviot.

Ainoastaan noista kahdesta raitahaalarista löytyi valmistaja. Muista en löytänyt. Vetoketjut ovat kaikissa tuollaiset vanhat malliltaan. Ja serkkuflikan tuttu oli ajoittanut nämä vuosiin 73-74. Mutta ohhoh mihin kultasuoneen serkkuflikka osui. Jos näitä löytyy enemmänkin niin lähetä tänne vaan maksan kyllä. Hih.

Minä en ole koskaan kokenut välttämättömiksi omistaa mitään ominaisuuksiltaan mitä ihmeellisempiä ulkovaatteita lapsilla. Tai itsellänikään. Jos vaatteet kastuvat ulkona niin vaihdetaan kuivat tai käytetään kuravaatteita. Ja kuravaatteitakin käytetään todella harvoin. Tai no myönnetään olen aivan ihastunut villaan. Kunnon villapuvulla ja huonommallakin haalarilla pärjää keväät, talvet ja syksyt. Aikanaan lasten mennessä hoitoon ja kouluun mietin asiaa uudestaan. Mutta nyt on meilläkin hieno uusi (vanha) Reiman talvihaalari.

Kuopukselle Reiman talvihaalari ja sävyyn sopiva lakki. Neuvolan vaihtokirpparilta. Nyt voinkin taas itse viedä ehjiä kuopuksen tai esikon mielestäni rumia vaatteita kiertoon. Ainakin kaikki aiemmin laittamani ovat lähteneet kiertoon. Kivaa. Kuopukselle kauppapuku ja lakki talveksi. Meillä on myös toinen kauppapuku odottamassa kuopusta, mutta kun kauppamatkaan saattaa liittyä myös samalla ulkoilua. On parempi omistaa kaksi kauppapukua.

Sitten tästä poden hiukan huonoa omatuntoa. Nämä ei suinkaa mahdu enään kuopukselle. Mutta kun oli niin söpöt. Enhän minä voinut jättää näitä vaihtarikirppikselle.

Ihanainen verhon puolisko. Toinen puolisko meni kaverille. Oltiin yhdessä kuluttamassa kenkiä muutamalla kirpputorilla. Molemmilla vain nuorimmat lapset mukana. Varsin rauhallinen reissu.

Samaa kangasta pienempi ja osittain haalistunut versio. Erinomainen ompelukangas. Esikolle mekon jo ompelinkin tästä. Kaverille taas toinen puolikas verhoista.

Toisen kaverin vanhempien vanha verhon puolisko. Ei tätä nyt vielä voi matonkuteeksi laittaa. Hiukan semmoista harvaan kudottua kangasta. Tiedätte varmaan. Tästä tulisi kivoja laukkuja, sisäkankaan kanssa. Ellei sitten jää ihan verhoksi. Katsellaan.

Hiukan jo kulunut pussilakana. Laitettiin taas puoliksi kaverin kanssa. Molemmille tuli yksi puolisko pussilakanaa. Yksi iso pala kivaa kangasta. Tästä en vielä tiedä mitä teen.

Paidat kuopukselle. Tuo punamusta pääsee lähes heti käyttöön. Tuo vihreänruskea menee vieä odottelemaan. On niin kivaa, kun kirpputoreilta alkaa löytymään näitä värikkäitä vaatteita. Olen jo aikoja sitten ihastellut jonkun blogissa tämmöisiä paitoja.

Mies esitteli löytämänsä uuden kirpputorin. Ja löytyihän sieltäkin yllättäen kangas. Jännä juttu, vaikka kuinka ompelee niin kangaskaappiin ei vain tule tilaa... Lady aurinkovarjonsa kanssa. Iso pala hauskaista kangasta.

Mummo siivosi kesälomallaan. Meille saapui kirpputorilla myytävää tavaraa ja itselle säästettävää. Pikkusiskon vanha pussilakana ja tyynyliina. Minun mielestä kyllä lukiolainenkin voi ihan hyvin nukkua muumipetivaatteissa. Hih. Ehkä tuo vaaleanpunainen pussilakana voi hiukan syödä uskottavuutta... Tässä lähellä kolmeakymppiä voi taas nukkua vaikka vaaleanpunaisella muumipussilakanalla.

Ihanat verhot.

Kaksi vanhaa pussilakanaa ompeluksiin.