Puropaita numero 2.

Puron kukkaniity-langasta valmistui vähän isompi paita keskimmäiselle. Vyötteessä lukee kukkaniity, ei suinkaan kukkaniitty. Vissiin vyötteiden valmistus siirretty halpatyövoiman maihin. Hih.

Ohje paitaan täältä.

ruttu-nuttu.blogspot.com/2011/01/sammakkoprinssi-ja-raglanneuleen-ohje.html

Tein lisäyksiä enemmän kuin ohjeessa.

Pöllön ohje samaisesta blogista löytynyt. Mutta alkujaan vielä toisesta blogista. Ihan samanlaista en tehnyt, mutta melkein.

Kiva paita, tykkään ja keskimmäinenkin tykkää kuulemma.

Ensin löytyi ihana ohje RuttuNuttu-blogista. Sitten löytyi Purot ja hiukan liian pienet pyöröpuikot kaapista. Ja lopuksi pakkomielteistä kutomista.

Ja niin syntyi Puroista paita keskimmäiselle. Hiukan nafti, johtuen niistä hiukan liian pienistä puikoista. Kävin jo ostamassa hiukan paksummat puikot, samalla löytyi ihania uusia Puroja. Vanhojakin olisi vielä kaapissa, mutku, mutku... Ja uudet Purot on jo puikoilla.

Mutta elämäni ensimmäinen kudottu paita on valmis. Oho. Hyvä ja helppo ohje.

Sain jo joulukuussa tunnustuksen.

Suuri kiitos Sikaihana-blogin Kertulle. Aina kiva tietää jonkun edes vierailevan täällä. Oli pieniä teknisiä ongelmia siirtää kuvaa. Olinkin osannut siirtää kuvan, en vain meinannut löytää sitä. Mutta no joulu oli ja menikin jo, en siis jaa tunnustusta eteenpäin, enkä kertoile nyt muutakaan. Kiitän ja kumarran ainoastaan.

Sain tunnustusta myös keskimmäiseltä kummitytöltä.

Purosta raidoitettu kaulaliina oli ollut mieleinen. Siitä punertavasta Purosta kahdesta kerästä raidoitettu.

Jokunen ompelus ja pari kutomusta.

Vauvalle villasukat ja lapaset. Villavaippalankojen jämistä tehty. Pipo puuttuu vielä. Mallit muuten omia, mutta kantapäähän taas katsottu mallia Neulonta a&o-sivustolta.

Sampsukan merinovillaneuloksesta vauvalle villahaalari. Kuva on taas ihan tolkuttoman huono, mutta villahaalari on kyllä ihan onnistunut. Kaava SK-lehti huhtikuu 2008 vauvan oloasu.

Samalla kaavalla Sampsukan joustofroteesta vielä haalari vauvalle. Harmi, että kaavoja oli vain 74cm ja 80cm koossa. Olisi saanut olla pienempiä ja isompiakin kokoja. Helppo haalari ommella.

Ja sitten vielä jämäkankaiden tuhoamista. Jokunen liivinsuoja. Liivinsuojat ovat kyllä ihan parillisia, mutta kuvattu aina pareittain molemmilta puolilta. Hyvin sai jämäkankaita tuhottua. Sisäkankaana mm. kierrätettyä flanellia tai välikankaana oikeastaan.

Kuopus oli vailla 100% villaa olevia unisukkia, meidän pikku palelija.

Nyt on kuopukselle unisukat päikkäreille. Lankana Sirdar Eco wool dk, 100% värjäämätöntä villaa. Puuvillasukissa varpaat oli aina ihan jäässä. Toivottavasti nämä lämmittävät suoraan iholla edes vähän paremmin. Muuten kudottu ihan vaan omasta päästä, mutta kantapäähän löytyi hyvä ohje Neulonta a & o sivustolta. Elämäni aikana toiset kudotut villasukat, ensimmäiset meni miehen työkaverin vauvalle. Mutta ainakin vanhempien ihmisten mielestä vasta sitten osaa kutoa, kun valmistuu villasukat. Nyt osaan siis kutoa virallisesti. Hih.

Jotain valmistakin välillä.

Molemmille tytöille omat kaulaliinat Purosta. Tuo värikkäämpi esikolle viime talven puroista. Ja tuo vihreä kuopukselle nykyisistä vihreistä, oliskohan ollut metsä nimeltään. En muista ja heitin jo vyötteet pois. Kahdesta kerästä molemmat raidoitettu. Esikon kaulaliina on ollut jo pitkään valmiina. Kuopuksen kaulaliinakin on ollut jo pitkään valmiina, mutta nyt vihdoin sain pääteltyä.

Vauvalle kahdesta jämärullasta villavaippahousut. Lanka samaa kuin aiempien villisten. Ohjeena Ruskovillan vaippahousut malli 1. Tuo harmaa ainakin on värjäämätöntä ja ihanan pehmeää. Tuo valkoinen on vähän karheampaa, vaikka pehmeää sekin. Mutta laitoin sitten harmaata noihin kohtiin, jotka osuvat ihoon.

Sitten ompelin vauvalle Sampsukasta tilatusta merinovillakankaasta vielä yhdet villakuoret. Jos nämä vaan toimivat, niin hiukanko ovat suloiset. Kangas on nelinkertaisena tuosta keskeltä, että voivat jopa toimiakin. Kaava uusimmasta Ottobreesta 6/2010, villavaippakuori.

Itselle muutama kesto ilman kosteussulkua. Jämäpaloja pikkusiskojen vanhoista flanellipyjamista. Kaava piirretty vanhasta kestosta ja vähän sitten muokattu. Kolmannesta tuli jo hyvä, kaksi ensimmäistä vähän vimpuloita. Mutta ihan käytettäviä kaikista tuli. Ja katselin, että ei ostokestotkaan ihan virheettömiä ole.

Bodista kuopuksen paidaksi. Tämä kuosi on syötävän suloinen.

Jahas ja kuvien lataaminen ei onnistu, joten täytyy esitellä loput valmistuneet myöhemmin.

Tyttöjen kaulaliinat ovat päättelyä vaille valmiit. Mutta vauvan villikset on jo pääteltykin.

Ohjeena suunnilleen Ruskovillan malli numero 3.

Lankana ihanan pehmeä värjäämätön Sublime Organic Merino Wool dk. Aivan ihana lanka.

Pientä tyhjennystä kangaskaappiin...

Sampsukan sukellusvenetrikoosta housut kuopukselle.

Kaava Ottobre 6/2009 pitkikset / pyjamahousut. Samalla kaavalla siis kuin kuopuksen aiemmatkin housut.

Samalla kaavalla toisetkin housut. Kankaana pikkusiskon vanhat lökärit, minulle vaan hiukan turhan isot. Joten päätyivät kuopukselle housuiksi. Mummon vanhaa resoriakin löytyi pieni pala vielä kaapinperältä. Sivuun jätin vanhoista housuista sivusaumat. Näyttävät enemmän housuilta ja vähemmän yöpuvun housuilta.

Ja pari pipoa Kukikkaat kuosit -blogin ohjeella. Ylempi tehty esikon vanhasta ihanasta Dunsin mekosta. Oli vaan niin tahrainen ja kädensuut niin likaiset, että ei kehdannut enää päälle pukea. Pipoksi kelpasi sentään. Yksi tahra osuu päälikankaaseen, mutta sen verran haalea, että ei haittaa käyttöä. Tästä tuli minusta aika kiva pipo kuopukselle. Ihan kuin meillä ei pipoja jo olisi... Mutta vaihtelu virkistää. Ja helppo pestä kuraiset pipot, kun aina on laatikossa puhtaita tilalle.

Ja alempi pipo esikolle. Esikko valitsi tämän kankaan laatikosta, johon on erinäisistä syistä vaatteita joutunut odottamaan jatkokäsittelyä. Samasta korista löytyi moni muukin kangas näihin ompeluksiin. Tämä kissakangas on varmaan miehen isosiskon lapsuuden vanha paita. Oli vaan niin venahtanut, että sellaisenaan ei voinut käyttää, vaikka kiva kuviointi olikin. Sisävuori taitaa olla anopin vanhaa paitaa. Tästäkin tuli ihan kiva. Lisäksi ompelin yhden pipon vielä joululahjaksi.

Sitten vielä pikainen tilkkupeitto tyttöjen nukeille. Jämäpaloista ja yksistä rikkinäisistä puolipotkareista koottu peitto. Taustakankaana ihan vain lakanaa. Tästä tuli loppujen lopuksi yllättävän hauskan näköinen.

Ja vihdoin ja viimein itselle valmistunut pipo Novitan Purosta. Yhden tein puoleenväliin ja purin, ei näyttänyt hyvältä raidallisena. Pakkohan näitä viime talven Puroja oli jemmata, kun kerran paikallisessa lankakaupassa tarjouksella oli kesällä. Mutta valmistui pipo ennen talvea. Mieskin kuulemma kelpuuttaisi pipon jossain järjellisessä värissä. Ehkä pääsen kutomaan vielä yhden pipon. Ja ohje taas omasta päästä.

Esikolle valmistui pipo Purosta.

Malli oma ja kuten kuopuksenkin pipo, niin kahdesta kerästä raidoitettu.

Hauskasti tuli ihan erilaiset pipot. Tein ensin kuopuksen pipon ja samoilla langoilla jatkoin esikoisen pipon. Melkein riitti kaksi kerää kahteen pipoon. Toinen keristä loppui muutaman raidan liian aikaisin ja otin loput uudesta kerästä. Toinen kerä riitti juuri sopivasti.

Kuopuksen kietaisumekkokin valmistui helteistä huolimatta.

Kaava taas kerran Ompele lapselle kirjasta. Kuopukselle todella hyvä malli.

Kankaana vähän aikaa sitten löytynyt tyynyliina. Ihan ei riittänyt koko mekkoon. Kun halusin nuo puput mahdollisimman kokonaisina. Tyynyliinan korkeus riitti juuri ja juuri, mutta riitti kuitenkin. Ja tuo sininen osa on käytettynä saatu pikkuinen lakana. Kanttinauha ja langat uutena. Kanttinauha jo aikoja sitten ostettu, joskus kun kävin kaupungilla kangaskaupassa.

Kuopukselle pipo talveksi. Ihanan väristä Novitan Puroa löytyi vielä paikallisesta lankakaupasta.

Malli omasta päästä, kahdesta kerästä raidoitettu. Ensin yritin tehdä ohjeen mukaan. Eikun purkamaan...  Tunnetusti minun taidot ei riitä siihen. Joten täytyy tehdä ilman ohjetta. 

Tomaatteja odotellessa...

Esikon kanssa joskus näitäkin kukkia siirrettiin kukkapenkkiin meidän puutarhasta, lue viidakosta. Ruohonleikkurilta pelastettuja. Hyvin kukkii.

Neljä lankarullaa Puroa...

Säärystimet hiihtämistä ja luistelua varten. Ainoa ongelma on, että oliko se talvi nyt tässä. Kahdesta kerästä raidoitettu, oikein, nurin, oikein, nurin... Lämpöiset on. Hiukan uhuemmasta langasta ja pienemmät säärystimet harjoituksiin ja tanssitunnille olisi kivat. Haaveilee ja ehkä joskus toteuttaa.

Meillä on tänä vuonna ollut aika kierrätysvoittoiset lahjat. Osittain johtuen ihan siitä, että rahat on vähissä. Periaatteessa rahaa kyllä tilillä on, mutta tarkoitus käyttää taloon. Ja ehkä eniten johtuen siitä, että aikaa eikä haluakaan ole ollut kulkea kaupoissa. Kaikki lahjat on ostettu kirpparilta, tehty itse tai ostettu täältä landelta tai joulumyyjäisistä.

Anoppi sai tämän tuopin. Oli itse toivonut, että jos kirpparilla osuu eteen niin ostakaa hänelle, niin maksaa takaisin. Mutta kun löydettiin niin ostettiin joululahjajemmaan. Ilmeisesti oli oikeanlainen.

Miehelle tein Mambosta lapaset. Oli vieläpä tarjouslankaa. Mies kyllä joutui näitä matkan varrella sovittelemaan. Pikkusiskolle piti myös tehdä, mutta en ehtinyt, joten pikkusisko sai vaan langat. Taitaa osata tehdä itse hienommat. Ostettiin paikallisesta lankakaupasta huopuvaa villalankaa ja monta ihanaa ohjetta lapasiin.  Nämä miehen lapaset ovat kyllä lapion kokoiset, mutta miehellä on isot kädet, joten ihan sopivat ovat.

Isovanhemmat ja osa kummeista sai esikon tai kuopuksen tekemät valokuvakehykset. Esikon tekemät olivat hiukan hienompia. Kuvassa oleva on esikon tekemä. Ne kummit ketkä jäivät ilman saavat omansa vähän joulun jälkeen. En viitsinyt lähettää, kun ajattelin nappien olevan irrallaan paketin saapuessa. Ja saatiin valmiiksi niin myöhään, ettei päässyt enää muiden pakettien autokyytiin. Kohta tarvitaan lisää nappeja kirpparilta.

Pannunalusia tein sitten kuitenkin useammalle. Se aiemmin esittelemäni meni kaverille tuparilahjaksi. Taisin tehdä kolme pannunalustaa lahjaksi. Ilmeisesti aika kestäviä ovat kun kuopuksen käsittelyn ainakin kestivät. Näitä on mukavaa taitella.

Esikon "Pörrin" olenkin jo aiemmin esitellyt. Mutta esikko tykkäsi kovasti. Ei pahan hintainen lahja kirpparilta 1€.

Pienin kummityttö sai myös kierrätetyn lahjan. Bodi kirpparilta, toivottavasti sopii. Norsun tein itse kummitytön toiselle norsulle kaveriksi. Ja ruokalapun ostin joulumyyjäisistä, jos ei kummitytölle niin vaikka kummitytön nukelle.

Lisäksi meiltä lähti lahjoiksi vielä uusia pyyhkeitä, lankoja, kirja, legopaketti, karkkia, lapaset  ja kynttilöitä sekä esikolle vähän vaatetta. Sekä kirpparilta miehelle ja esikolle peli, kirjoja mummolle ja esikolle. Ehkä jotain muutakin, mutta aika hyvin täältä maaltakin löytyy lahjoja, ei tarvitse lähteä kaupunkiin eikä superhypermarkettiin. Kivaa, täytyy muistaa ensi vuonnakin, ei pääse joulustressi yllättämään kun lahjojen osto onnistuu täältä läheltä.

Ja todennäköisesti käytetään kaikki säästöt taloon. Katsotaan mihin asti saadaan taloa teetettyä. On niin väsy, ensimmäiset kolme päivää pitkään aikaan, kun ei olla puuhommissa, talolla, purkuhommissa... Varsinkin kun talon  valmistumisen jälkeen on vielä lisää purettavaa.

Esikko on kasvanut ulos vanhasta talvitakistaan...

Ensin oli tätä samaa kangasta, ainoastaan se reiällinen versio. Reiät näyttivät ihan tupakan polttamilta. Kaksi vanhaa pyyhettä mummolta. Ja kaksi vanhaa lasten peittoa. Toinen omien lasten vanha ja toinen löytyi paikalliselta kirpputorilta. Ja pieni lasten tyynyliina. Nappeja ja kaupasta uutena kanttinauhaa...

Muutaman katkenneen neulan ja hermon jälkeen. Se näyttää takilta ja lakilta.

Testauksessa käyttäjällään. No hiukan kasvuvaraa.

Kaavat taas Muoti muksun fleecehupparin muokatulla kaavalla.

Ja itselle Purosta kaulaliina. Jonkun blogista aikoinaan idea napattu. Kahdelle langalla raidoitettu. Yhteensä neljä rullaa kului.  Oikein, nurin, oikein , nurin...

Itselle lapaset.

Lanka ostettu kesällä keskiaika markkinoilta. Sipulilla värjättyä valkoista ja harmaata lankaa. Tietysti puretettakin käytetty, mutta ainakin Suomessa värjätyt. Ja ihan suomenlampaan villaa.

Ja kuopukselle värjäämättömät villavaippahousut. Ohje muokattu villapöpät ohjeesta. Tai ainakin se ohje on lähimpänä tätä. Yleensäkin missähän aina menee raja, onko ohje oma vai muokattu jostain ohjeesta. Mutta nämä ovat juuri passelit kuopukselle. Tarkenee talvellakin ulkoilla tällä vaipalla. Lankana Sublime Organic Merino Wool dk, ei pitäisi olla verimerinoa. Ihana pehmeää lankaa. Näihin olen oikein tyytyväinen ja varmasti kuopuskin. Meillä on taas jo niin kylmä. Hyrrrr.

Uudessa talossa ei pitäisi olla kylmä. Siinä on maalämmön porakaivo. Kuvassa vielä ilman putkia. Mutta oikeasti putketkin ovat olleet jo pitkään paikallaan. Pitkällisen pohdinnan jälkeen päädyttiin maalämpöön. Katsellaan kuinka paljon talon "sisustusvaiheessa" joudutaan käyttämään mielikuvitusta... Mutta siinä vaiheessa ei niin väliä enään olekaan, kun rahat on loppu käytetään mielikuvitusta. On ainakin lämmintä.  Aika kallis tuollainen maalämpö... Mielummin maalämpö kuin hienot kiinteätkaapit.

Ullan villapöpät ohjeella tehty. Tai ainakin seurattu noin suurin piirtein. Parhaan taidon mukaan. Mutta hei, osasin tehdä haarakiilan ja pienet rimpsut lahkeisiin. Hiukan liian suuret kuopukselle, mutta käytössä jo ovat reilun viikon olleet. Lankana minulle uusi tuttavuus Sirdal Eco wool dk. Värjäämätöntä lampaan villalankaa. Kaupassa oli kuitenkin monta eri väriä, valkoisesta tummaan ruskeaan. Tykästyin tähän lankaan erityisesti, koska oli värjäämätöntä. Värit olivat ihanat, olisin voinut ostaa kaikkia...

Kuopusta hiukan kiukutti, mutta minä halusin ottaa kuvan ennen ensimmäistäkään ruokailua. Jostain kumman syystä...

Tuo paikallinen kirpputori on varsinainen aarrearkku. Lapset saisi vaatetettua lähes pelkästään paikallisen kirpputorin vaatteilla. Toisinaan toki on mukavaa käydä isommillakin kirpputoreilla. Nyt kuitenkin paikallisen kirpputorin satoa...

Kuopukselle bodi ja kokopuku. Minulle tulee tuosta bodista mieleen kiinalaiset kukkaset. Ei kyllä aavistustakaan miltä kiinalaiset kukkaset näyttävät.

Esikolle paita ja makean väriset sukkikset.

Ihastuttava palapeli. Huomaa kuvausavustajan liikkuvat pandat alareunassa.

Ja kaikista ihanin löytö. Esikolla pussilakana ja juuri oikeaa kokoa. Joskus näinkin.

Ompelin esikolle nasun paitaan ja voi kuinka esikko tykkäsi. Pienet ilot.

Vihdoin ja viimein sain esikon lapaset ommeltua valmiiksi. Lapasten villa huovutettu pesukoneessa ja sydämet vanhasta piposta. Joka aikoinaan vahingossa huovutettu pesukoneessa. Hiukan tuli turhan paksut näistä lapasista, mutta toimivat hyvin kauppalapasina.

Ikuisuusprojektini valmistui. Kuopukselle 100% villaa oleva peitto päiväunille. Mitäs minä nyt kudon jos haluan tehdä jotain helppoa ja jotain mitä on valmiiksi aloitettu. Täytyy keksiä uusi ikuisuusprojekti. Talo vaikka olisi ihan kiva... Ehkä kuitenkin jotain kudottavaa. Lanka oli jotain värivirheellistä paikallisesta lankakaupasta. Joten peitossa on hiukan vaaleampia kohtia muutamassa kohtaa. Ei häiritsevästi kuitenkaan. Ja lanka oli puolet normaalihinnasta, jolloin raaskin ostaa riittävästi uutta lankaa peittoon.